Bidenin tulo poikkeaa aiempien Yhdysvaltain presidenttien Suomen-vierailuista: "Siitä puuttuu itäinen ulottuvuus"
Presidentti Joe Bidenin saapuminen Suomeen eroaa aiemmista kerroista, jolloin Yhdysvaltain presidentti on vieraillut Suomessa, sanovat STT:n haastattelemat politiikan tutkijat.
Vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sanoo aiempien vierailujen liittyneen siihen, että Suomi on toiminut välittäjän roolissa idän ja lännen välisenä sovittelijana. Tämän viikon vierailulla Särkkä näkee Suomen olevan paitsi isäntä myös aktiivinen osapuoli Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välisen yhteistyön syventämisessä.
– Kaikki Pohjoismaat ovat syventäneet yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa viime vuosina. Voidaan ajatella, että Yhdysvallat on aiempaa kiinnostuneempi Pohjoismaista toimintaympäristönä ja sitoutunut yhteisen Pohjolan puolustamiseen, Särkkä sanoo.
Vierailussa näkyy myös Suomen tuore jäsenyys sotilasliitto Natossa. Särkän mukaan Suomen viiteryhmä on muuttunut.
– Tässä on uusi viitekehysajattelu Suomen osalta, ja siitä puuttuu itäinen ulottuvuus. Viiteryhmä on pohjoismainen ja arktinen.
Särkän ohella Suomen muuttuneen roolin huomioi poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta.
– Suomella on ollut maine puolueettomana ja harmittomana paikkana, jossa ensin kylmän sodan isojen blokkien edustajat suostuivat tapaamaan. Kylmän sodan jälkeen Suomi on esiintynyt siltoja rakentavana maana. Nyt Ukrainan sota on pakottanut Suomen asettumaan selkeästi läntiseen leiriin. Tilanne muuttuu tässä, Clerc sanoo.
Huomionarvoista on sekin, että paikalla ovat Suomen presidentti Sauli Niinistön ohella kaikkien muiden Pohjoismaiden pääministerit.
– Kun Yhdysvaltain presidentti tulee Suomeen, häntä ei kiinnosta vain Suomi itsessään vaan se kansainvälinen konteksti, jossa Suomi toimii. Hän tulee aina puhumaan myös muusta kuin Suomesta, Clerc arvioi.
Yhdysvaltoja voi kiinnostaa myös se, miten Suomi arvioi rajanaapuri Venäjää.
Kyseessä on Pohjoismaiden valtionpäänmiesten ja Yhdysvaltain presidentin kolmas yhteistapaaminen. Edelliset järjestettiin Barack Obaman kaudella.
Tutkijat arvioivat, että Biden on kiinnostunut Suomesta sotilasliitto Naton tuoreimpana jäsenmaana. Suomi liittyi Naton jäseneksi huhtikuussa.
Vierailu vahvistaa symbolisesti Suomen kuulumisen uuteen verrokkiryhmään, arvioi Clerc.
Särkkä olettaa, että Biden vakuuttaa Yhdysvaltain luottamuksellista suhdetta Suomelle mutta myös laajemmin pohjoismaiselle turvallisuudelle.
Sen sijaan Särkkä ei usko, että Bidenin matka sisältää erityistä peloteviestiä. Hän ei myöskään odota tapaamiselta uusia avauksia käytännön järjestelyistä valtioiden välisessä puolustusyhteistyössä. Hän näkee, että se tapahtuu muiden järjestelyjen puitteissa. Poliittinen julistus yhteistyön jatkumisesta on tutkijan mielestä todennäköisempi.
Yhtä kaikki hän huomauttaa, että Pohjoismaita ja Pohjois-Amerikkaa yhdistää arktinen toimijuus.
– Rivien välistä on luettavissa, että Suomi, Ruotsi ja muut Pohjoismaat kenties ollaan liittämässä osaksi Naton arktisen alueen ja Atlantin puolustussuunnitelmaa, jossa keskeiset kumppanit tulevat Pohjoismaiden kanssa olemaan Yhdysvallat ja Kanada.
Bidenin vierailu olisi seitsemäs kerta, kun Yhdysvaltain presidentti käy Suomessa virkakautensa aikana.
Suomen aiempaa roolia välittäjänä kuvaa näistä vierailuista ensimmäinen, kun valtionpäämiehet lähes kaikista Euroopan maista sekä Yhdysvalloista ja Kanadasta saapuivat Etyk-huippukokoukseen Helsinkiin kesällä 1975.
– Edellisenkin kerran, kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat, Suomi oli isäntä ja loi puitteet, mutta päätähdet olivat Yhdysvallat ja Venäjä, Särkkä sanoo heinäkuussa 2018 toteutuneesta vierailusta.
Trumpin ja Putinin ohella kahdenkeskisen huippukokouksen Suomessa ovat pitäneet George H. W. Bush ja Mihail Gorbatshov (1990) sekä Bill Clinton ja Boris Jeltsin (1997). Bush vieraili myös noin 50 maan Etyk-huippukokouksessa vuonna 1992.
Lähes kaikilla aiemmilla vierailuillaan Yhdysvaltain presidentti on tavannut Helsingissä Neuvostoliiton tai Venäjän johtajan.
– Kun Ronald Reagan tuli tänne vuonna 1988, varsinaista tapaamista ei Suomessa järjestetty, mutta hän oli matkalla Moskovaan, Särkkä sanoo ainoasta poikkeuksesta.
Kuusi aiempaa vierailua on pohjoismaalaisittain korkea luku. Ruotsissa virkaatekevä Yhdysvaltain presidentti on käynyt kahdesti, samoin Norjassa ja Islannissa. Tanskaan vierailuja on toistaiseksi siunaantunut neljä, selviää Yhdysvaltain hallinnon verkkosivuilta.
Kyseessä on Bidenin ensimmäinen vierailu Pohjoismaissa presidenttinä.
Kylmän sodan aikana supervallat neuvottelivat Helsingissä myös aserajoituksista.
Särkkä tai Clerc eivät pidä mahdottomana ajatusta siitä, että jatkuneesta länsiliittoutumisesta huolimatta Suomi voisi pyrkiä toimimaan kansainvälisten kokousten areenana. Kumpikaan ei tosin odota sellaisen pikaista toteutumista kireän kansainvälisen tilanteen takia.
– Suomessa elää kuitenkin vahvana Etyk-mytologia ja Etyk-henki, Clerc sanoo ja jatkaa:
– Se on vain positiivista, että kun tilanne kehittyy, Suomesta on kuva ainakin potentiaalisena sovittelijana. Mahdollisesti isot kokoukset voidaan järjestää yhä Helsingissä, mutta tällä hetkellä tilanne maailmassa on sellainen, että niitä kokouksia ei ylipäänsä olla järjestämässä hetkeen.
Särkkä on samoilla linjoilla, vaikka kysymykseen sisältyy ongelmia.
– Ajan myötä kyllä Suomi voisi edelleen toimia tällaisessa asemassa, mutta haluaisiko Venäjä sitä enää? hän kysyy.
