Avoimien korkeakoulujen maksujen korotus esillä hallitusneuvotteluissa, ministeriö myötämielinen
Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä avoimien yliopisto-opintojen ja avoimen ammattikorkeakoulutuksen maksujen korotus.
Asia selviää opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) neuvotteluihin toimittamista asiakirjoista. Asiakirjojen mukaan ministeriö itse kannattaa maksujen nostoa.
– Koska maksuja on korotettu viimeksi kahdeksan vuotta sitten, on niiden korotus perusteltu, ministeriö on lausunut.
Avoimet korkeakouluopinnot saavat nykyisin maksaa enintään 15 euroa opintopisteeltä. Ministeriön mukaan korkeakoulut perivät tyypillisesti enimmäismaksun. Kurssit ovat tyypillisesti usean opintopisteen laajuisia.
Koulutus- ja tiedepolitiikan osastoa johtava Atte Jääskeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että 15 euroa kuittaa keskimäärin noin 10 prosenttia koulutuksen kustannuksista. Loput valtio kattaa osana korkeakoulujen perusrahoitusta.
– Jos haluttaisiin kustannuksia vastaavat maksut, pitäisi kymmenkertaistaa maksut, Jääskeläinen sanoo STT:lle.
Materiaalin perusteella koulutuspolitiikkaa pohtivat neuvottelijat ovat halunneet tietää, millaisia vaikutuksia maksujen nostolla olisi opiskelijamääriin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjoittaa, että maksujen nosto vähentää lähtökohtaisesti osallistujia. Se toisaalta arvioi, että korkeammat maksut voivat lisätä kurssien määrää, mikä puolestaan nostaisi opiskelumääriä.
Neuvotteluihin toimitetuissa asiakirjoissa ei mainita tasoa, jolle nostoa harkittaisiin.
Ministeriö on kuitenkin kertonut, että maksujen nostaminen koulutuksen kuluja vastaavalle taholle vaikuttaisi osallistujamääriin merkittävästi. Tämä vaikuttaisi myös avoimen korkeakoulutuksen luonteeseen.
– Harrastus- ja sivistystavoitteinen opiskelu vähenisi tai lakkaisi ja ammatillisen osaamisen kehittäminen suuntautuisi entistä enemmän varakkaimmille. Käytännössä avoin korkeakouluopetus olisi liiketaloudellisin perustein toteutettavaa täydennyskoulutusta, ministeriö on lausunut.
Ministeriön mukaan myös nykyinen hintataso rajoittaa osallistumista. Maksujen säilyttäminen sellaisella tasolla, joka ei vaaranna suomalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua koulutukseen, vaati julkista tukea.
Noin joka kuudes suomalainen on kyselytutkimuksessa kertonut nykyisellään tarvitsevansa muiden ihmisten taloudellista tukea opintomaksujen maksamiseen, ministeriö kirjoittaa.
Lakisääteisiä maksuja on viimeksi korotettu Alexander Stubbin (kok.) johtaman hallituksen tekemällä päätöksellä. Yhden opintopisteen enimmäismaksu nousi 10 eurosta 15 euroon vuonna 2015.
Ministeriö perustelee uutta korotusvaraa sillä, että tuolloin avoimessa korkeakoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä ei vähentynyt ja avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa määrät jatkoivat vahvalla nousu-uralla. Avoimen yliopiston koulutusmäärät pysyivät suunnilleen ennallaan.
Avoimen opintojen suosio ampaisi koronaepidemian alettua, jolloin valtio tuki koulutustarjontaa. Viime vuonna avoimessa yliopistossa suoritettujen opintopisteiden määrä laski vuoden 2019 tuntumaan, mutta avoimessa ammattikorkeakoulussa niin osallistujien kuin suoritettujen opintojen taso oli vielä koholla.
Ammattikorkeakoulutuksen puolella avoimen opintojen suosio oli moninkertaistunut jo ennen korona-aikaa. Atte Jääskeläinen kertoo syyksi, että avoimesta on muodostunut väylä korkeakoulujen tutkintokoulutukseen.
– Merkittävä osa heistä, jotka suorittavat avoimessa opintoja, on tosi asiassa pyrkimässä tutkintokoulutukseen, Jääskeläinen sanoo.
Viime vuonna avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa oli yhteensä noin 200 000 osallistujaa, jotka opiskelivat vajaat miljoona opintopistettä. Jos korkeakoulut perivät kaikista opinnoista korkeimman mahdollisen hinnan, se olisi tuonut runsaan 14 miljoonan euron tulot.
