Apteekkari: Nenäsumutteiden riskit tulevat ihmisille yllätyksenä – "Neuvontaa selkeästi tarvitaan"
Verisuonia supistavien nenäsumutteiden pitkäaikaisen käytön haitat tulevat edelleen monille yllätyksenä, kertoo Kauhavan Ykkösapteekin apteekkari Mika Wallin.
– Se on jännä, että vaikka asiasta on puhuttu kymmeniä vuosia mediassa, niin silti se ei ole laajasti ihmisten tietoisuudessa, hän sanoo.
Wallin kertoo, että jokaisella allergiakaudella ihmiset hakevat apteekista flunssaan tarkoitettuja nenäsumutteita allergian hoitoon. Allergian oireet voivat kuitenkin kestää paljon pitempään kuin näitä nenäsumutteita on turvallista käyttää.
– Eli neuvontaa selkeästi tarvitaan. Tosi usein asiakkaat yllättyvät siitä, että lääkkeellisiä flunssanenäsuihkeita ei pystykään käyttämään pitkään.
Wallin kertoo, että aikuisten tulisi käyttää lääkkeellisiä nenäsumutteita korkeintaan noin viikon ajan, lapsilla raja on viisi päivää. Valmisteissa on myös ikärajat ja ihan pienimmille lapsille niitä ei voi käyttää.
Liian pitkään käytettynä sumutteiden lääkeaineet lopulta pahentavat tukkoisuutta. Ne alkavat lisätä nenän limakalvojen turvotusta ja limaneritystä. Limakalvot kuivuvat ja haurastuvat, lisäksi nenän värekarvojen toiminta häiriintyy, apteekkari selventää.
Nenä ei tunnu pysyvän enää ollenkaan auki ilman avaavaa suihketta, ja kierre on valmis. Nenäsumute voikin olla syy siihen, miksi flunssa tuntuu pitkittyvän.
– Nenäsuihkeriippuvuuden seurauksena on lääkenuha eli jatkuva nuha ja tukkoisuus, Wallin kertoo.
Kierrettä voidaan joutua ratkomaan lopulta lääkärin kanssa.
Itsehoitolääkkeiden vapauttaminen apteekkien ulkopuolelle herättääkin apteekkarissa kysymysmerkkejä. Asia on Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa, ja esitys aiotaan antaa eduskunnalle syksyllä 2025.
Itsehoitolääkkeisiin kuuluvat myös flunssalääkkeet sekä allergialääkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä kuitenkin arvioi, että joidenkin itsehoitolääkkeiden myynti vaatisi lääkeneuvontaa ja siten laajempia lakiuudistuksia. Yhtenä vaihtoehtona on ollut keskitetty etäneuvonta.
Työryhmän mukaan uudistus tulisikin aluksi rajata valmisteisiin, joiden turvallinen käyttö ei edellytä myyntipisteen järjestämää lääkeneuvontaa.
Apteekkari Wallinin mielestä itsehoitolääkkeiden vapauttaminen on ”pelottava skenaario” ja aiheuttaa lääkitysturvallisuusriskejä. Hän ei usko, että esimerkiksi puhelimella tehtävä etäneuvonta toimisi turvallisen lääkehoidon takaajana.
– Itse kohtaan apteekissa joka päivä asiakkaita, jotka eivät tiedä tarvitsevansa neuvontaa. He pyörivät itsehoitopuolella joku paketti käsissään, ja kun kerron tärkeitä tietoja lääkkeestä, he sanovat, että onpa hyvä tietää, Wallin havainnollistaa.