Analyysi: Luottamuspulaa on vaikea korjata

Politiikassa on riittänyt kuluvana syksynä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Torstaina sote-ratkaisusta leimahtanut hallituskriisi hakee jo vertaistaan poliittisesta lähihistoriasta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) julkinen erouhkaus televisiossa torstai-iltana oli suorastaan tavaton temppu. Hallituskumppanin ajaminen selkä seinää vasten ota tai jätä -tarjouksilla ei ole jokapäiväistä sekään.

Perjantain kuluessa mainittiin jo moneen otteeseen politiikassa maaginen sana luottamus.  Kun sen todetaan hallitusrintaman sisällä vaarantuneen tai murentuneen, vitsit alkavat olla vähissä.

Jos luottamuspulasta alkaa puhua pääministeri, kuten nyt on nähty, sitäkin pahempi.

Nyt syytöksiä satelee ristiin rastiin. Keskustaa syytetään yksiniittisestä sanelupolitiikasta ja kiristyksestä oman esityksensä taakse. Kokoomuksen kuiskutellaan murentaneen luottamusta viikkoja jatkuneella vedätyksellä neuvotteluissa.

Ilmeistä on ainakin, että keväällä hallitusohjelman yhteydessä sotesta ja aluehallinnosta ei sovittu riittävällä tarkkuudella. Liian väljät muotoilut mahdollistivat asian vakavan riitautumisen vielä viime metreillä.

Löperöiksi muotoilut jäivät ilmeisesti siksi, että hallitusneuvottelujen keväisessä huumassa puolueiden välisestä luottamuksesta asiassa syntyi liian ruusuinen kuva.

Jos hallitus sote-sotkunsa vielä selvittää, jälkiä jää varmasti. Yhteisen hallitustaipaleen jatkoa – jos sitä vielä tulee – se ei helpota.

Esimerkkiä ei tarvitse hakea kaukaa. Vielä tuoreessa muistissa on, miten sekaisin Alexander Stubbin (kok.) johtama edellinen hallitus meni vaalikauden loppumetreillä. Mistään ei tullut enää mitään, kun luottamus kokoomuksen ja SDP:n välillä oli kadonnut täysin henkilösuhteita myöten.

Keskusta ja perussuomalaiset ovat sentään löytäneet sote-kiistan keskellä hyvin toisensa. Jos kokoomukselle näytetään ovea, puolueen voisi hallitusohjelmaa kokonaan uusiksi kirjoittamatta käytännössä korvata vain kristillisdemokraateilla ja RKP:llä.

Tällaiselle keskiryhmien hallitukselle löytyisi eduskunnasta niukin mahdollinen enemmistö. Harva uskoo, että sellaisella kitkuttelu onnistuisi kevään 2019 eduskuntavaaleihin asti.

Julkisuudessa sote-jupakka on näyttäytynyt rumana kamppailuna vallasta. Maakunnissa usein vahvoilla olevan keskustan on katsottu pyrkivän betonoimaan valtaansa, kun se kytkee soten aluehallinnon uudistukseen.

Miksi keskusta sitten menettelee näin? Keskustan ryhmäpuheenjohtajan Matti Vanhasen mukaan puolue lähtee siitä, että sote-ratkaisu vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten tuleva muu aluehallinto määräytyy ja ratkaisut on tehtävä yhdessä. Koko aluehallinnon monimutkainen verkosto on syytä koota yksien kansanvaltaisesti ohjattujen raamien sisään.

Vanhanen muistutti perjantaina lehdistölle, että valta vaaleilla valittavissa maakuntavaltuustoissa olisi äänestäjien käsissä: keskustaa on väärin syyttää asiasta, jonka ratkaisevat aina äänestäjät.