Analyysi: Korona ei taltu pelkällä rahalla, mutta juhannussaunaan suomalaiset saattavat päästä

Säätytalon portailta ei ole koskaan kannettu ulos yhtä raskasta lisäbudjettia, kuin koronakriisin pakottamana nyt.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kaksipäiväisen rutistuksen aikaansaannos on loppusummaltaan 4,1 miljardia euroa. Jo pelkkiin suojavarusteisiin budjetoitu 600 miljoonaa on hätkähdyttävä luku, vaikka kriisin puhjettua miljardeja on jo heitelty kuin petankkipalloja.

Mutta taivastelut sikseen: rahaa pitää nyt polttaa niin paljon kuin tarpeen on terveydenhoitojärjestelmän pystyssä pitämiseksi ja kansantaloudelle syntyvien vaurioiden torjumiseksi ja paikkaamiseksi.

Koronaepidemia on Suomessa vasta alussa, eikä hallitus pystynyt vielä juurikaan valottamaan sitä, milloin rajoituksia päästään purkamaan ja palauttamaan maata pikku hiljaa kohti normaalia elämää.

Pääministeri korosti, että vielä ei ole rajoitusten purkamisen aika ja kehotti kansalaisia kärsivällisyyteen.

Rajoitusten purkamisessa punnitaan hallituksen ja viranomaisten harkintakyky. Jos ajoitus menee pieleen, kriisi pahenee ja pitkittyy, suomalaisia kuolee ja lasku kasvaa.

Marin on hallituksineen pitkin matkaa korostanut asiantuntijatiedon merkitystä kriisin hoidossa. Nyt tätä linjaa vahvistetaan edelleen kokoamalla jatkoajalle tehtävässään joutuneen valtiosihteeri Martti Hetemäen johtoon viisaiden ryhmä pohtimaan oikea-aikaista irtaantumista rajoituksista.

Harkinta tehdään epidemiologisen ja lääketieteellisen tilannekuvan ja yhteiskunnallisen kokonaisarvion pohjalta. Valmisteluryhmän tukena toimii tiedepaneeli, johon kutsutaan tutkijoita ja asiantuntijoita eri alueilta.

Hallitus on rakentanut arvionsa epidemian talousvaikutuksista sille, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät kolme kuukautta.

Sitä voi lukea niinkin, että jos hyvin menee, Suomi saataisiin auki ainakin joiltakin osin auki juhannukseen mennessä.

Kolmen kuukauden jälkeen talouden vahingot kasvaisivat tuntuvasti, ja kesäsuomalaiset olisi tärkeää saada ulos kodeistaan ja elvyttämään lomarahoillaan.

Juhannus ja kesälomakauden alku saattaa olla muutenkin henkinen rajapyykki, jonka jälkeen kansalaisia voi olla vaikea enää pitää karsinoissaan.

Kehysriihestä odotettiin apua myös kunnille, joiden taloutta erityisesti erikoissairaanhoidon menot kuormittavat erittäin raskaasti.

Hallitus myös vastasi odotuksiin. Aiemmin asiassa hermoillut Kuntaliitto ilmoitti nyt tuoreeltaan olevansa tyytyväinen kuntataloutta koskeviin linjauksiin.

Ensiapuna kunnille korvataan tältä vuodelta verotulojen menetyksiä 547 miljoonalla eurolla. Toukokuussa annettavassa vuoden kolmannessa lisäbudjetissa kunnille on luvassa vähintään miljardin euron tukipaketti.

Toisessa vaiheessa korvataan koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavulla ja nostetaan kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja peruspalvelujen valtionosuutta kuluvalle vuodelle. Myös harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.

Välittömien tukitoimien lisäksi hallitus käy budjettiriiheen mennessä läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta ja tutkii samalla kuntien tehtävät ja velvoitteet.

Kuntia kriittisempiä kriisipaketille olivat yrittäjät, jotka olivat julkisuudessa vaatineet moninkertaista avustuspottia. Ravintola-ala pettyi puolestaan siihen, ettei odotettua korvamerkittyä kompensaatiota sulkemiskäskystä tullut.

Yritysten taluttaminen kriisin yli jatkuu muun muassa lisäämällä pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattavaa kehittämistukea 200 miljoonalla eurolla ja korottamalla Business Finlandin avustusvaltuuksia 100 miljoonalla eurolla.

Kunnille yksinyrittäjien tukemiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron lisäystä. Suomen Teollisuussijoitusta pääomitetaan 150 miljoonan eurolla uuden vakautusohjelman perustamiseen koronavirustilanteen aiheuttamien likviditeettiongelmien hoitoon.

Hallitus ei unohtanut myöskään koronasta kärsiviä koteja. Epidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea uutta väliaikaista tukea alle 10-vuotiaan lapsen hoitoon.

Tuki on kuukaudessa 723,5 euroa eli se vastaa suuruudeltaan vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa.

Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön ahdinkoa hallitus helpottaa 60 miljoonalla eurolla. Veikkauksen tuottojen menetykset kompensoidaan myöhemmin.

Yli miljardi jättimäisestä lisäbudjetista uppoaa työttömyysmenojen kasvuun. Lähes 800 miljoonaa summasta johtuu suoraan työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä.

Tässä vaiheessa kriisiä valtion velka kasvaa jo lähes 13 miljardilla ja seuraava lisäbudjetti kasvattaa sitä joillakin miljardeilla vielä lisää.

Joskus kehysneuvotteluissa on puolueita kävellyt hallituksesta uloskin, kuten vasemmistoliitto teki keväällä 2014 kieltäydyttyään kuittaamasta Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen leikkauksia.

Tällä kertaa aikaa ei ollut sisäiseen nahisteluun, vaan akuuttia kriisiä hoidettiin alta pois velkapiikki auki puolueiden lippuja heiluttelematta.

Senkin aika ehkä koittaa viimeistään syksyllä, kun hallituksen ohjelmaa aletaan kirjoittaa uusiksi ja julkista taloutta palauttaa tolkulliselle uralle.