Analyysi: Jutta-ilmiö jäi haaveeksi, SDP joutuu kakkoskorille
SDP:n presidenttiehdokastoivo Jutta Urpilaisen päätös jättää vaalit väliin laittaa vaaliasetelmat uusiksi.
Entinen demarijohtaja ja valtiovarainministeri olisi ollut puolueelleen monessa mielessä ihanteellinen ehdokas. Kovissa paikoissa koetellussa Urpilaisessa olisi ollut potentiaalia vaalien ilmiöksi ja kakkoskierrokselle menijäksi. Jutta-ilmiö olisi ollut mannaa eduskuntavaaleihin valmistautuvalle SDP:lle
Vertailukohtaa voi hakea vaikka presidentinvaaleista 2006, joissa syntynyt Niinistö-ilmiö kantoi oppositiossa olleen kokoomuksen voitttoon seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa – ja ehdokkaan itsensä tasavallan korkeimpaan virkaan kuutta vuotta myöhemmin.
Urpilaisen ehdokkuus olisi pelastanut SDP:n edellisten vaalien kaltaiselta katastrofilta.
Entisen pääministerin ja demarijohtajan Paavo Lipposen viides sija ja 6,7 prosentin kannatus on lähihistorian noloimpia poliittisia fiaskoja, joka kangastelee demarien mielissä vielä pitkään.
SDP:llä ja mahdollisilla ehdokkailla on uudessa tilanteessa nyt miettimistä. Urpilainen oli ehdokasspekulaatioissa niin omassa kastissaan, ettei kisaan lähteminen hätävaraehdokkaan asemasta välttämättä suuresti innosta.
Vertailukohtaa voi tässäkin hakea lähihistoriasta: kun Sauli Niinistö kieltäytyi puolueensa presidenttiehdokkuudesta vuoden 2000 vaaleissa, ehdolle joutui lähtemään eduskunnan puhemiehen paikalta Riitta Uosukainen. Lopputuloksena oli floppi, kun Uosukaista eivät tukeneet edes omat.
Joka tapauksessa SDP tarvitsee vaaleihin oman ehdokkaan, koska eduskuntavaaleihin on presidentinvaaleista vain vuosi. Sammutetuin lyhdyin ajelu ei käy missään nimessä.
Ehdokasmarkkinoilla tilanne on nyt kuitenkin levällään. Entinen demarijohtaja ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma on jo ehtinyt toistaa kieltäytymisensä kunniasta.
Muista demarien raskassarjalaisista myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja ovat vuosien mittaan lukemattomia kertoja sanoneet, että tehtävä ei heitä kiinnosta.
SDP:ssä katseet taitavat nyt kääntyä valtiomiessarjalaisista ”kakkoskoriin””, kuten demarien puheenjohtajakisassa mukana olleisiin Timo Harakkaan ja Tytti Tuppuraiseen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaan Antti Lindtmaniin.
Myös europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri täyttäisi mennen tullen presidenttiehdokkaan mitat, jos tehtävä sattuisi kiinnostamaan.
Sosiaalisessa mediassa on nostettu mahdolliseksi ehdokkaaksi myös entistä SDP:n ministerien avustajaa ja valtiosihteeriä Pilvi Torstia, 41. Yliopistomaailmaan palannut Torsti on ulkopolitiikan osaaja, valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti.
Miettimiseen ja uusien kuvioiden piirtelyyn demaristrategeilla ja ehdokaskandidaateilla ei ole liikaa aikaa. Ainakin alun perin kaavailtu aikataulu eli maaliskuun lopulle soviteltu puoluevaltuuston kokous taitaa tulla vastaan liian pian.