Aluevaltuutetuissa on naisenemmistö ja kunnanvaltuutettuja sankoin joukoin
Sunnuntaina vaaleilla valituista aluevaltuutetuista 53 prosenttia on naisia. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan naisten vaalimenestystä osattiin enteillä, koska naisten osuus ehdokkaistakin oli korkea ja sote-alalla työskentelevät ovat pitkälti naisia.
Valtuutettujen keski-ikä on 51 vuotta. Pekola-Sjöblom arvioi, että ennakkotietojen perusteella sote-ammattilaisia ei ole valituissa niin paljon kuin hän olisi ehkä odottanut.
– Kuten odotettua, ehdokkaiden ja valittujen joukossa on runsaasti yrittäjiä, yleispoliitikkoja ja eläköityneitä kunta-alan ammattilaisia, hän kertoo STT:lle.
Peräti 77 prosenttia on Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan istuvia kunnanvaltuutettuja.
– Se on ymmärrettävää. Kunnilla ja alueilla on paljon liittymäkohtia ja kyse on pääosin niistä tehtävistä, joita kunta on tähän asti hoitanut, Pekola-Sjöblom sanoo.
Aluevaltuustoihin pyrki yli sata kansanedustajaa, jotka ovat jo ennestään kunnanvaltuutettuja. Demokraatin mukaan vain kolme kansanedustajaa ei tullut valituksi, keskustan Mikko Kärnä, perussuomalaisten Ville Vähämäki ja kristillisdemokraattien Antero Laukkanen.
Tiedot vahvistuvat, kun kunnat saavat tarkastuslaskennan valmiiksi.
Kuntaliiton ehdokasanalyysin perusteella kansanedustajista moni on myös kuntapuheenjohtajistossa eli valtuuston tai hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
– Positiivista sinänsä, että he arvioivat, että heillä on aikaa, mutta toivottavasti sitä on oikeasti. Aluevaltuustotyö tulee olemaan todella aikaa vievää ja vaativaa, Pekola-Sjöblom varoittelee.
Hän mainitsee esimerkkinä jopa viiden hallinnontason edustajista Annika Saarikon (kesk.), joka on puoluejohtaja, kansanedustaja, ministeri, kunnanvaltuutettu ja myös kunnanvaltuustonsa ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2025 samaan aikaan kuntavaalien kanssa.
– Siinä varmasti moni ehdokas myös punnitsee jo tarkemmin kumpaan lähtee ehdolle.
Kokonaan ilman edustusta aluevaltuustoihin jää ennakkotietojen mukaan 51 kuntaa.
Suurin kunta, josta ei valittu yhtään aluevaltuutettua, on vajaan 16 500 asukkaan Akaa Pirkanmaalla. Ilman valtuutettua jääneistä kunnista 40 on alle 5 000 asukkaan kuntia.
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wassin mukaan on varsin ihanteellinen tilanne, että aluevaltuustoissa on sekä politiikan tekemisen kokemusta että asiaosaamista.
– Molempia tarvitaan. Edustuksellisen demokratian kannalta olisi kauhuskenaario, jos politiikka riisuttaisiin pois ja aluevaltuustoista muodostuisi pelkkiä asiantuntijaorganisaatioita.
Hänen mielestään on myös hyvä, että joukossa on edustajia, joilla on yhteys valtakunnan politiikkaan ja siten ehkä laajempaa perspektiiviä kokonaisuuteen. Äänestäjille tulee kuitenkin olla koko ajan selvää, missä roolissa kukin valtuutettu kulloinkin toimii.