Orpo nyhtää talouskäänteestä positiivista pääomaa – "Oppositio ei sitä usko, mutta toivoa on"
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) valoi vimmalla uskoa talouden nousuun, kun eduskunta keskusteli hallituksen selonteosta liiallisen alijäämän korjaamisesta.
Pääministeri piikitteli nykyistä oppositiota, joka on pitkään syyttänyt hallituksen politiikkaa talouskasvun puutteesta ottamatta huomioon kansainvälistä tilannetta, sotia tai edellisen hallituksen perintöä.
– Eikö siinä ole kääntäen, että nyt kun talous on kääntynyt kasvuun, niin silloin se on hallituksen talouspolitiikan ansiota? Kerran näillä ulkoisilla tekijöillä ei ole merkitystä meidän talouslukuihin, eikä edellisen hallituksen perinnöllä, niin se on silloin hallituksen ansiota. Olen tyytyväinen tästä huomiosta, Orpo totesi naurun saattelemana.
Orpo näki, että hallituksen tekemät kilpailukykyparannukset, työmarkkinauudistukset, työn verotuksen keventäminen, byrokratian purku ja panostukset tutkimukseen sekä innovaatioihin alkavat vihdoin kantaa hedelmää.
– Ja kuulkaa, kun se talous nyt kasvaa, ja sanon tämän ennen kaikkea suomalaisille, koska oppositio ei sitä kuitenkaan usko: toivoa on.
Pääministeri vakuutti, että kentällä tunnelma on muuttunut selvästi valoisammaksi ja yrittäjien investointihalukkuus on heräämässä.
Hän huomautti, että teollisuustuotanto on ylittänyt vuoden 2008 tason ensimmäistä kertaa, kulutuskysynnän elpyminen näkyy pankkien maksu- ja luottokorttitiedoissa ja työllisyys osoittaa piristymisen merkkejä. Pitkäaikaistyöttömyydenkin odotetaan kääntyvän laskuun kesän aikana, hän huomautti.
Pääministeri myönsi, että käänne olisi voinut tapahtua nopeamminkin. Sitä ovat hänen mukaansa jarruttaneet epävakaa kansainvälinen toimintaympäristö ja se, että hallituksen uudistukset purevat ”pikkuhiljaa”.
– Minä iloitsen jokaisesta isästä ja äidistä, joka pääsee töihin, jokaisesta nuoresta, joka saa ensimmäisen työpaikan — toivottavasti mahdollisimman moni saa kesätyöpaikan — yrittäjästä, joka näkee, että nyt taas menevät kaupaksi minun palveluni ja tuotteeni. Tätä meidän pitää tukea. Jos te kaikki olette sitä mieltä ja olemme sitä mieltä, niin puhutaan tästä. Puhutaan yhdessä Suomi kasvuun, hän vetosi.
Keskustan Mika Lintilä totesi, että kaikkien tulee tietenkin olla erittäin tyytyväisiä siitä, että talous kääntyy kasvuun.
– Se on ihan selkeä asia, eikä sitä tule kenenkään epäillä, etteikö siitä oltaisi tyytyväisiä.
Lintilä arvioi, että talouskasvussa mennään yli yhden prosentin.
– Mutta valitettavasti en näe pitkässä janassa sitä erittäin voimakasta kasvua, mitä me tarvittaisiin — varmaan yli kahden prosentin kasvua.
SDP:n Aki Lindén huomautti, että viiden seuraavan vuoden aikana kahden prosentin kasvu ja siitä 40 prosentin bruttoveroaste hoitaisi koko kymmenen miljardin vajeen pois.
Demariedustaja muistutti kuitenkin, että kolmasosa valtion budjetista on menoja, joita ei edes juridisesti tai muista syistä voi leikata.
– Kuten korkomenoja, kuten EU:n jäsenmaksuja, kuten 11 miljardin eläkemenoja, kuten seitsemän miljardin puolustusmenoja. Meille jää sinne noin 60 miljardia, jotka ovat jossain määrin harkinnanvaraisia, ja otapa siitä kymmenen miljardia pois, niin eduskunnastakin lähtisi joka kuudes kansanedustaja kävelemään, ja myös muusta henkilökunnasta. Eli ollaan realisteja. Pelkillä valtion menojen leikkauksilla tätä ei voida hoitaa.
Keskustan Mika Riipi piti kuvaavana, että hallitus tuo selonteon liiallisesta alijäämästä koulujen päättäjäisviikolla.
– Sehän on todistuksenantoaikaa, ja kyllähän tämä nyt näyttää vähän niin kuin todistukselta kolmen vuoden talouspolitiikasta. Nyt kun keskustelua kuuntelee, niin tämä kuulostaa siltä, että hallitus nyt vähän koittaa, kun kasvua on onneksi liikkeellä, ruinata sitä armovitosta, kun se nelonen olisi kyllä se oikea arvosana, Riipi napautti.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) näki esittelypuheenvuorossaan taloustilanteen kaksijakoisena. Kuluvan vuoden kasvu ja työllisyysnäkymät tuovat toiveikkuutta, mutta valtionvelka uhkaa nousta lähes sataan prosenttiin BKT:sta ja valtion alijäämä yli 17 miljardiin euroon vuosikymmenen lopulla.
Syyksi Purra nimesi 2000-luvun vastuuttoman talouspolitiikan ja menojen jatkuvan lisäämisen Nokia-vuosien jälkeen. Valtiovarainministerin mukaan tämän vuoden osalta EU-ehdot täyttyvät puolustuspoikkeuksen avulla, mutta vuonna 2027 on riski polulta poikkeamisesta.