Muuttoliike oli viime vuonna jälleen vilkkaampaa ulkomaille kuin paluumuutto Suomeen

Täysi-ikäisiä Suomen kansalaisia muutti viime vuonna enemmän ulkomaille kuin mitä heitä muutti maahan. Asia selviää Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemasta muuttoliiketilastosta.

Suomen kansalaisia muutti ulkomaille noin 1 600 ihmistä enemmän kuin ulkomailta Suomeen. Edelleen tappiollinen nettomaahanmuutto oli samalla tasolla kuin vuonna 2022.

Nettomaahanmuutto tarkoittaa maahanmuuton ja maastamuuton erotusta.

Kun täysi-ikäisten Suomen kansalaisten nettomaahanmuuttoa tarkastellaan eri koulutusryhmien perusteella, luku oli voitollinen vain perusasteen tutkinnon suorittaneiden osalta.

Sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisten maassamuutto eli maan sisäinen muutto pääkaupunkiseudulle on elpymässä. Ulkomaalaistaustaisia muutti pääkaupunkiseudulle muualta yli 3 400 ihmistä enemmän kuin pääkaupunkiseudulta muualle. Suomalaistaustaisten osalta pääkaupunkiseutu jäi sen sijaan muuttotappiolle noin 60 ihmisen verran.

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Joni Rantakarin mukaan erityisesti suomalaistaustaisten muuttoliike muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle on elpymässä.

Ulkomailla syntyneistä muuttovoittoa tuli pääkaupunkiseudulla puolestaan vajaat 3 200 ihmistä ja Suomessa syntyneistä noin 200 ihmistä. Suomessa syntyneiden muutot kääntyivät voitolliseksi. Ulkomailla syntyneiden voitto puolestaan kasvoi vuoteen 2022 verrattuna.

Pääkaupunkiseudun nettomaassamuuto oli tappiollista vain ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen suorittaneilla. Kaikissa muissa koulutusasteissa oli jo viime vuonna nousua.

Maakuntien välisessä muutossa Suomessa muuttovoittoa ulkomaalaistaustaisista kertyi vain kahdessa maakunnassa: Uudellamaalla yli 3 900 ihmistä ja Pirkanmaalla 13.

Suomalaistaustaisista suurimman muuttovoiton muualta Suomesta sai Pirkanmaa (lähes 3 800 ihmistä). Suurin muuttotappio suomalaistaustaisista koitui puolestaan Etelä-Pohjanmaalle (reilut 700 ihmistä).