Ahtisaari halusi rakentaa rauhaa myös Lähi-itään, arvioi Olli Rehn – Kaksikko teki tiivistä yhteistyötä Länsi-Balkanilla
Presidenttiehdokas Olli Rehn katsoo, että maanantaina menehtynyt presidentti Martti Ahtisaari oli merkittävä valtiomies, joka vei Suomea Euroopan unioniin ja läntisiin yhteisöihin.
– Lisäksi hän teki valtavan paljon kriisien ratkaisun sekä Euroopan rauhan ja turvallisuuden puolesta.
Rehn kertoo oppineensa arvostamaan Ahtisaarta entistä enemmän silloin, kun kaksikko teki tiivistä yhteistyötä Länsi-Balkanilla Serbian ja Kosovon suunnalla.
Rehn oli EU:n laajentumiskomissaari, kun Ahtisaari toimi YK:n rauhanneuvottelijana Kosovossa vuosina 2005–2008. Ahtisaari loi rauhantyöllään kehyksiä sille, että Kosovo päätti lopulta julistautua itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008.
– Ahtisaari oli erittäin systemaattinen, hän pystyi tekemään vaikeita päätöksiä ja viemään ratkaisuja määrätietoisesti, välillä jopa jääräpäisesti eteenpäin silloin, kun oli tarvetta, Rehn sanoo.
– Hänellä ei ollut aina kärsivällisyyttä Serbian johtajien jarrutustaktiikalle.
Rehn puolestaan tasapainotteli pitääkseen Serbian eurooppalaisella raiteella ja kansanvaltaisella tiellä siten, että samaan aikaan hän tuki Ahtisaaren hakemaa Kosovo-ratkaisua.
Tästä kerrotaan myös Ahtisaaren elämäkerrassa Matkalla – Martti Ahtisaaren tarina (2011).
Kirjassa todetaan, että kaksikolla oli Serbian tilanteesta erilaisiakin näkemyksiä. Ahtisaaren mukaan Serbia oli kansakuntana tehnyt historiallisen virheen Serbian itsevaltaisen johtajan Slobodan Milosevicin kaudella, kun taas Rehn ei nähnyt yhtä vaan useamman Serbian.
Rehn katsoi, että demokratialiikettä ja Eurooppaan suuntautuneita serbialaisia ei pitäisi rangaista vaan tukea. Ahtisaaren mukaan ratkaisevia näkemyseroja ei kuitenkaan ollut, vaan yhteistyö Rehnin kanssa oli erinomaista.
– Siinä tilanteessa oli tärkeää toimia niin, että kyettiin pitämään Serbian eurooppalainen perspektiivi hengissä ja estämään se, että Serbia ajautuu Venäjän syliin, Rehn sanoo nyt.
Rehn sai Ahtisaarelta kutsun Nobel-juhlaan Osloon vuonna 2008. Ahtisaarelle annettiin tuolloin Nobelin rauhanpalkinto.
– Kosovon prosessin jälkeen minulle jäi sellainen kuva, että hän mietti, voisiko hän toimia Lähi-idän rauhanrakentajana. Se on varmasti kaikista rauhanprosesseista vaikein, Rehn sanoo.
Tilanne vaikeutui entisestään äskettäin, kun Hamas hyökkäsi Israeliin Gazan kaistalta.
– Tällä hetkellä tärkeää on kyetä estämään eskalaatio, joka murentaisi vähätkin edellytykset kestävälle rauhalle, Rehn sanoo.
– Israelin ja Saudi-Arabian lähentyminen olisi yksi ja ehkä ainoakin väylä kestävään rauhaan kahden valtion pohjalle pidemmällä aikavälillä. Iranin tukeman Hamasin hyökkäyksen tavoitteena on myös ollut murentaa tätä lähentymistä, Rehn toteaa.
Ahtisaaren elämäkerrassa kerrotaan Nobel-juhlasta, jossa Ahtisaari sanoi, että aikamme suurin haaste on löytää ratkaisu Lähi-idän konfliktiin.
– Konflikti on jatkunut niin kauan, että moni ajattelee, ettei Lähi-idän solmua voida koskaan purkaa. Minä en jaa tätä uskomusta, Ahtisaari totesi.
– Kaikki kriisit – Lähi-itä mukaan lukien – voidaan ratkaista, hän sanoi.