Ääriuskonnollisten juutalaisten patistelu armeijaan etenee kompastellen Israelissa

Vaikka Israelin valtion historia on ollut täynnä sotia, ei uskonnolliselle opiskelulle omistautuneiden ääriortodoksisten juutalaismiesten ole tarvinnut suorittaa asevelvollisuutta. Paine muutokseen on lisääntynyt samalla kun haredijuutalaisen väestönosan suhteellinen osuus on kasvanut.

Sitkeä kiistely uhkaa jälleen kerran kaataa Israelin hallituksen. Pääministeri Benjamin Netanjahu on ahtaalla hallitusta pystyssä pitävien uskonnollisten puolueiden sekä Israelin yleisen mielipiteen ja oikeuslaitoksen välissä.

Korkein oikeus vaati marraskuussa hallitukselta kunnon ehdotusta arviolta noin 70 000 asevelvollisuusikäisen haredijuutalaisen miehen kutsumisesta palvelukseen. Nyt parlamentin käsittelyssä on lakiesitys, joka ei opposition ja monien muiden mielestä korjaa asiaa.

Uskonnolliset puolueet taas ovat kiirehtineet lain käsittelyä, mutta kiistävät vielä uhanneensa kaataa hallitusta, jos niin ei tapahdu.

Esityksen mukaan täysiaikaisesti uskonnollisissa jeshivakouluissa opiskelevat miehet saisivat edelleenkin lykkäystä palvelukseen astumiseen. Asepalveluksen välttelijöiden rangaistukset olisivat lieviä, ja nekin raukeaisivat miehen täytettyä 26 vuotta.

Korkeimman oikeuden todettua viime vuonna haredimiesten vapautuksen asepalveluksesta laittomaksi heistä 24 000:lle lähetettiin kutsuntakirje. Asevoimien mukaan vain 1 200 ilmoittautui palvelukseen.

Mielipidekyselyjen mukaan ylivoimainen enemmistö israelilaisista kannattaa kovia rangaistuksia asepalvelusta vältteleville haredimiehille.

Yhdenveroisen kohtelun lisäksi kysymys on aidosta miehistöpulasta. Israelin asevoimien mukaan riveihin tarvittaisiin noin 12 000 sotilasta paikkaamaan aukkoja.

Paine ei ole helpottamassa, sillä ääriuskonnollisten osuus Israelin kansalaisista kasvaa koko ajan. Israel Democracy Institute -tutkimuslaitoksen joulukuussa julkistaman selvityksen mukaan heitä on jo yli 14 prosenttia väestöstä.

Kehitys vain kiihtyy, sillä ääriortodokseista reilusti yli puolet on alle 19-vuotiaita.

Väestökehityksen myötä asepalveluksen aloittavien haredimiesten suhteellinen osuus on itse asiassa ollut laskussa.

Israelin keskuspankin joulukuussa julkistaman arvion mukaan parlamentissa käsittelyssä oleva lakiesitys ei ole riittävä paikkaamaan asevoimien sotilaiden tarvetta, kertoo Times of Israel.

Turvallisuuden ja tasa-arvon lisäksi kyse on myös taloudesta. Israelissa asevelvollisuus koskee tietyin poikkeuksin sekä miehiä että naisia. Miehet palvelevat vähintään 32 ja naiset 24 kuukautta, minkä jälkeen heidät voidaan kutsua takaisin palvelukseen reservistä.

Keskuspankin laskelmien mukaan yhden reserviläismiehen poissaolo työelämästä aiheuttaa kuukaudessa noin 38 000 sekelin eli noin 10 0000 euron välittömät kustannukset taloudelle.

Haredimiehistä sen sijaan vain noin joka toinen on työelämässä, minkä vuoksi heidän kutsumisensa asepalvelukseen voisi keskuspankin mukaan koitua kustannusten sijaan kansantaloudelle hyödyksi.

Harediyhteisöjen mukaan rukous ja uskonnollisten tekstien opiskelu ovat osa Israelin puolustamista.

– Opiskelemalla Tooraa suojelemme sotilaitamme kaikkialla, missä he ovat. Tämä on meidän armeijamme, sanoo jeshivakoulua lähellä Tel Avivia johtava rabbi Tzemach Mazuz BBC:n haastattelussa.