Itävallan tiedustelun kiirastuli jatkuu – vuosikymmeniä Venäjälle vakoillut upseeri jäi kiinni
Itävallassa eläköityneen everstin epäillään toimineen vuosikymmeniä Venäjän vakoojana, kertoi liittokansleri Sebastian Kurz.
Vakoilun epäillään alkaneen 1990-luvulla ja jatkuneen tähän vuoteen saakka.
Itävallan ulkoministeri Karin Kneissl on ollut yhteydessä Venäjän asiainhoitajaan ja perunut tulevan matkansa Venäjälle.
Venäjä puolestaan ilmoitti kutsuvansa Itävallan suurlähettiläänsä kotiin konsultaatioita varten.
– On selvää, että jos tällainen tapaus varmistetaan, tapahtuipa se sitten Hollannissa tai Itävallassa, se ei paranna EU:n ja Venäjän suhteita, liittokansleri Kurz kommentoi tapausta.
Kurz viittasi kommentillaan Hollannissa huhtikuussa ilmi tulleeseen tapaukseen, jossa neljä väitettyä Venäjän agenttia karkotettiin, koska heidän uskottiin suunnittelevan kyberhyökkäystä kemiallisten aseiden kieltojärjestöä vastaan Haagissa.
– Venäjän vakoilua Euroopassa ei voi hyväksyä ja se on tuomittavaa, Kurz jatkoi.
Itävallan puolustusministerin Mario Kunasekin mukaan vakoilu paljastui muutamia viikkoja sitten toiselta Euroopan maan tiedustelupalvelulta saadun vihjeen perusteella.
– Tässä vaiheessa emme pysty sanomaan, onko kyseessä vain yksittäinen tapaus, puolustusministeri sanoi.
Kunasekin mukaan everstin ”tekniset välineet”, mukaan luettuna tietokone, on takavarikoitu, ja niitä tutkitaan parhaillaan. Eversti on kuulusteluissa kertonut Venäjän olleen kiinnostunut erityisesti asejärjestelmistä ja Itävallan pakolaistilanteesta.
– Joitakin ihmisiä myös profiloitiin, ja nämä profiilit välitettiin eteenpäin, Kunasek sanoi.
Itävallan lehdistön mukaan eversti nettosi palveluksistaan 300 000 euroa.
Itävaltalainen Falter-lehti kertoi viime viikolla, että Suomen suojelupoliisi pyysi tiedustelupalveluilta Euroopassa tietoja venäläisdiplomaatista, jota lehden mukaan on epäilty vakoojaksi.
Tietopyyntöä ei kuitenkaan lähetetty Itävallan tiedustelupalvelu BVT:lle, vaan se oli rajattu pois.
Lehden mukaan taustalla on epäluottamus BVT:hen, koska Itävallan hallituksessa on mukana äärioikeistolainen Itävallan vapauspuolue (FPÖ). FPÖ:llä on läheiset suhteet Venäjään.
Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala ei tuolloin sen paremmin kiistänyt kuin vahvistanutkaan tietoja STT:lle, koska asia kuului salassa pidettäviin tietoihin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi myöhemmin, ettei maiden tai hallitusten välillä ole minkäänlaista epäluottamusta.
Useat Euroopan maat alkoivat kaihtaa yhteistyötä BVT:n kanssa sen jälkeen, kun poliisi ratsasi tiedustelupalvelun tilat helmikuun lopulla.