Timo Kaunisto:

Kaikki ei palaa ennalleen

Blogi

Koronaviruksen seuraukset varotoimineen ovat olleet pysäyttäviä. Tästäkin selvitään mutta kaikki ei palaa ennalleen.

Epidemia on shokki, joka heijastuu talouteen ja politiikkaan. Ainakin niin sopii toivoa, sillä avoin ja lähes kahlitsematon globaali markkinatalous on osoittautunut haavoittuvaksi.

Tämä ei tarkoita, että kuulun niihin, jotka nyt huutavat rajoja lopullisesti kiinni ja iloitsevat myös maan sisäisen liikenteen rajoittamisesta.

Tällä kansallis-populistisella propagandalla ei ole kriisin hoitoon ollut juuri mitään annettavaa. Perussuomalaiset ovat jääneet oman politiikkansa vangeiksi.

Heidän ratkaisuroolinaan on ollut arvostella Yleisradiota sen farsin ja arabiankielisten uutisten lisääntymisestä virustaudin aikana. Ulkoministerin luottamusta koskenut välikysymyskin vedettiin hiljaa pois.

Hallitus sen sijaan pinnistelee akuutin terveysvaaran ja seisahtuneen talouden karussa maisemassa. Se pyrkii kriisipaketeilla ja lisäbudjeteillaan rakentamaan siltaa uuden nousun kynnykselle.

Tavoite on oikea ja keinot järeitä. Rehellistä on todeta, että monttu on iso ylitettäväksi. Kaikilta se ei tule onnistumaan.

Kapitalismin korjaussarjaa ehdittiin kuitenkin kaivata jo ennen koronakriisiä.

Taloustieteilijä Thomas Piketty käytti Pääoma -kirjassaan pitkiä ja monipuolisia tilastoja todisteluun tuloerojen kasvusta ja pienen talouseliitin mykistävästä vaurastumisesta.

Vaikka Pohjoismaat eivät olleet tässä kohtaa erityisellä tulilinjalla, näki kirjoittaja samoja oireita täälläkin. Pikettyn viesti oli, että Marxin pääoman kasautumista koskeva teoria ei suinkaan ollut vanhentunut tai kokonaan väärässä.

Näillä argumenteilla Piketty ajaa progressiivista, globaalia pääomaverotusta. Tuoreessa kapitalismin olemusta käsittelevässä kirjassaan hän pohtii koko järjestelmän perusteita.

Oxfordin yliopiston professori Paul Collier näkee vahvan kapitalismin hajottavan perinteisen alue- ja perheyhteyden.

Keskittyminen jakaa eurooppalaisia valtioita sisäisesti voittajiin ja häviäjiin. Molemmissa sosiaaliset ongelmat ovat kasvussa.

Collier haluaa tasata kehitystä eikä päästäisi vapaan kapitalismin kiihdyttämää sentralisaatiota valloilleen. Joku voisi nähdä siinä jopa vanhaa aluepoliittista renessanssia.

Keskittyminen jakaa eurooppalaisia valtioita sisäisesti voittajiin ja häviäjiin.

Keskustalaisittain nämä laajasti tunnustetut puheenvuorot kuulostavat poliittiselta mannalta.

Alkiolaisen ajattelun perustana voidaan pitää laajaa desentralistisen yhteiskunnan ihannetta. Kysymys ei ole suurkaupunkivastaisuudesta vaan hajakeskitetyn rakenteen resilienssistä, sietokyvystä.

Hajakeskitetty yhteiskunta hyödyntää inhimilliset resurssinsa ja luonnonvaransa kestävällä tavalla. Se kestää parhaiten ulkoisia shokkeja, koskivat ne sitten taloutta tai terveyttä.

Hajakeskityksen ja talouden kolmannen tien vihreä lanka kulkee keskustassa Alkiosta Sukselaiseen ja Virolaiseen. Heidän politiikkansa on hyvässä seurassa, sillä johtavat kansainväliset vaikutteet Gunnar Myrdalista Wilhelm Röpkeen olivat aikansa keskustapolitiikan kovaa ydintä.

Kun akuutti terveysuhka on hoidettu, olisi puolueen aika kantaa rohkeasti taas hajakeskityksen lippua. Aikaa ei kannata tuhlata virastojen maakunnallistamiseen vaan puhua koko ajattelun muutoksesta.

Timo Kaunisto Timo Kaunisto on elämälle utelias alkiolainen talonpoika ja keskustan ex-varapuheenjohtaja Hämeenlinnasta.