Kansalaisjärjestöille 21 miljoonaa euroa ulkoministeriön valtionavustusta kehitysyhteistyöhankkeisiin
Ulkoministeriö on myöntänyt valtionavustusta suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteishankkeisiin noin 21 miljoonaa euroa vuosille 2023–2026. Ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoituksella suomalaiset kansalaisjärjestöt kumppaneineen edistävät köyhyyden poistamista, eriarvoisuuden vähentämistä ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Rahoitusta myönnettiin 31 suomalaisen kansalaisjärjestön 51 hankkeelle. Myönnettävä hanketuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua määrärahaa, jolla edistetään Suomen kehityspolitiikan tavoitteita.
Hankkeista valtaosa toteutetaan vähiten kehittyneissä maissa ja hauraissa valtioissa Afrikassa ja Aasiassa. Ne tukevat paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tavoitteita, kapasiteettia ja vaikuttamistyötä. Hankkeita toteutetaan etenkin maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on merkittävästi kaventunut.
– Itsenäinen ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on yksi demokratian peruspilareista. Kansalaisoikeuksien turvaaminen on tärkeä ja keskeinen osa Suomen kehitysyhteistyötä, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).
Rahoitettavat hankkeet edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja periaatetta, jonka mukaan ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen. Hankkeissa keskeistä on vahva ruohonjuuritason toiminta syrjäisillä ja köyhimmillä alueilla.
Järjestöjen työllä vahvistetaan muun muassa etnisten vähemmistöjen, syrjäytyneiden nuorten, vammaisten naisten ja koulupudokkaiden oikeuksia. Hankkeet pohjautuvat järjestöjen erityisosaamiseen ja sisältävät laajaa yhteistyötä eri kumppanien, esimerkiksi viranomaisten ja oppilaitosten kanssa.
Järjestöjen hankkeilla pyritään parantamaan vammaisten lasten ja nuorten oppimismahdollisuuksia sekä edistämään nuorten ammattikoulutusta ja yrittäjyyttä. Erityisesti vahvistetaan naisten ja tyttöjen toimeentuloa, lukutaitoa ja osallistumista.
Ville Skinnarin mukaan hankkeilla on tärkeä rooli toimeentulon ja ruokaturvan parantamisessa alueilla, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta ja nykyisestä globaalista tilanteesta. Pakolais- ja siirtovirrat voimistuvat, mikäli elinolosuhteet kotimaassa käyvät syystä tai toisesta kestämättömiksi.