Peruskoulun pelastamiseksi tarvitaan kansallinen visio
Olemme pitkään voineet Suomessa olla ylpeitä koulustamme.
Suomalaiset koululaiset ovat sijoittuneet Pisa-tutkimuksissa aivan kärkeen. Viime aikoina oppimistulosten on kuitenkin havaittu laskevan. Lasku ei vielä ole ollut kovin suuri, mutta suunta on näkyvissä.
Huolestuttavinta on, että oppilaiden väliset osaamiserot ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet OECD-maiden pienimmistä keskiarvon tuntumaan.
Suomen hyvä sijoittuminen Pisa-tutkimuksissa on johtunut paljolti hyvästä yhtenäisestä peruskoulustamme, joka on pitänyt kaikki mukana. Nyt ilmaantuneita eroja eivät olennaisesti selitä puhutut säästöt tai luokkakokojen kasvu. Erot eivät myöskään johdu opettajista. Meillä on edelleen hyvät opettajat ja koulut.
Eroja näyttävät enemmän selittävän yhteiskunnalliset muutokset. Tällaisia ovat perheiden vaikeudet, mukaan lukien työttömyys ja alkoholiongelmat. Myös maahanmuutto ja Helsingin kaupunginosien erot näkyvät.
Toimenpiteitä on tehty mm. opettajakoulutuksen, tutor-toiminnan ja kymmenien hankkeiden muodossa. On myös annettu rahoitusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.
Uuteen vuosisataan katsovan Suomen isoja haasteita on, että peruskoulumme pysyy korkeatasoisena ja pitää kaikki mukana. Onnistuminen tässä merkitsee kansallisen koulutustason ja elinvoimaisuuden lisäksi myös lapsuudessa alkavan eriarvoistumisen ja syrjäytymisen olennaista torjuntaa.
On muistettava, että koulumme vaikuttavat yhteiskunnalliseen kehitykseemme.
Pekka Puska
Tähän haasteeseen ei voida vastata yksittäisillä hankkeilla. Se vaatii kansallista visiota ja toimintaa, joka kaikilla keinoilla tähtää siihen, että kaikki koululaiset pidetään mukana. On arvioitu, että Suomessa on noin 10.000 oppilasta, jotka vaatisivat erityistä tukea suoriutuakseen kunnolla peruskoulusta.
Tarvitaan sellaiset lainsäädännölliset ja hallinnolliset päätökset sekä rahoitusjärjestelyt, jotka turvaavat sen, että jatkossakin suomalainen peruskoulu pitää kaikki mukana, ei liikaa eriydy ja että putoamisvaarassa olevat saavat riittävän tuen.
Sanotaan, että yhteiskunnallinen kehitys on vaikuttanut kouluihimme. On kuitenkin muistettava, että koulumme vaikuttavat yhteiskunnalliseen kehitykseen.