Vaikka uutta Nurmijärvi-ilmiötä ei syntyisikään, tilastotiedot maassamuutosta kertovat jo nyt uusista tuulista
Koronakriisi on aiheuttanut Suomessa muuttopiikin isoista kaupungeista pois ja kohti väljempiä kuntia, kertoo Helsingin Sanomat (3.8.) – ja juuri näillä sanoilla.
”Ensimmäiset tilastotiedot aiheesta ovat nyt julki, ja ne kertovat suunnan olevan poikkeuksellisen”, lehti kirjoittaa.
ASIASTA on puhuttukin pitkin kevättä.
Kaikki ovat huomanneet, että pandemia on kurittanut erityisesti suuria väestökeskuksia, etenkin ulkomailla mutta myös Suomessa.
Selitys on yksinkertainen. Virus tarttuu ihmisestä ihmiseen, ja siellä missä joudutaan enemmän muiden ihmisten kanssa tekemisiin, tartuntavaara on suurempi.
Kun yhdistettiin viruksen pelko, eristäytymissuositukset ja etätöihin patistelu, väljemmästä asumisesta tulikin kovasti haluttua. Kesämökit ja muut kakkosasunnot maalla näkyivät yhtäkkiä suurena rikkautena, kun eristyksissä olo tuskastutti. Puutarhapalstat ja parvekkeetkin olivat kuin henkireikiä.
Kesämökkikauppa onkin käynyt kuluvana kesänä kovaan tahtiin. Mutta nyt suurista asutuskeskuksista on muutettu pois oikein pysyvästi, väljempiin oloihin.
”Tutkija arvelee, että (korona)kriisi oli monelle kaupungista lähtijälle muuttopäätöksen viimeinen niitti”, HS kirjoittaa.
Nyt valmiit kalkyylit on sotkenut pieni virus.
MUUTTOLUVUT ovat tietysti vielä pieniä, ja kaupungistuminen jatkuu. Se kuitenkin on tullut selväksi, että asumisenkin trendien ennustaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin muukin tulevaisuuden ennustaminen.
Nyt valmiit kalkyylit on sotkenut pieni virus.
Tutkija Timo Arokin sanoo HS:ssa, että moni on saattanut kokea kaupungissa asumisen jopa pelottavana. Tämä on voinut vaikuttaa jo aiemmin kyteneisiin muuttoajatuksiin.
Muitakin syitä on. Suurten kaupunkien työllisyys on paljolti palveluiden ja elämysteollisuuden varassa. Juuri niihin kriisi iski pahiten. Työt loppuivat monelta.
Elämäämme voivat sotkea muunlaisetkin suuret uhat. Ilmastonmuutos, ydinvoimaonnettomuus, maahanmuutto… Uusia viruksiakin tulee. Emme voi varmasti tietää ihmiskunnan tulevaisuudesta.
Mutta myös ihmisten ajatukset mieluisasta asumisesta ja muut henkilökohtaiset näkemykset voivat vaikuttaa asumispaikan valintaan enemmän kuin viime vuosina – ja nimenomaan niin, että virta suurista keskuksista poispäin vahvistuu.
Asumisen ja elämisen hinta, yleinen turvallisuuden kaipuu, halu laajempaan yksityisyyteen, vihreämmän elämän tavoitteet… Ja tietysti se asumisen väljyys ja asumisen vapaus, jota suurten keskusten ulkopuolella on tarjolla, usein vielä pikkurahalla.
KEHITYS on siis muuttunut. Siihen on tullut aiempaa voimakkaampi vastavirta. Tämä on hyvä asia koko maan tasapuolisen kehittämisen kannalta.
Kuinka voimakas vastavirta on? Kuinka kauan se kestää? Mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin aika antaa vastauksen.
Kunnissa ja maakunnissa kannattaa kuitenkin tehdä kaikki mahdollinen, jotta nyt koettu virtaus jatkuisi. Kansalaisten parissa on nyt vastaanottavaista mieltä.