Toivon merkkejä myös maakunnissa
Puolet Suomen väestöstä asuu 200 kilometrin säteellä Helsingistä ja kolmasosa Uudellamaalla.
Jakautuma on sama elinkeinoelämässä.
Tärkeätä on huomata, että toinen puolikas sekä väestöstä että taloudellisesta toiminnasta on jakautunut ympäri maata. Kaksi kolmasosaa on laajan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tällöin puhutaan sadan kilometrin säteestä.
Alueelliset keskukset joita on alun toistakymmentä eri puolilla maata, ovat väestön ja talouden tihentymiä. Seutukuntia on lähes seitsemänkymmentä.
Suomi on ainakin toistaiseksi melko tasapainoinen maa. Keskittyminen ja hajautus ovat yhdyskuntakehityksen rinnakkaiset trendit.
Kaupungistuminen ja keskittyminen on kehityksen tunnus niin meillä kuin maailmalla. Tämän ilmiön kiihdyttäminen ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan.
Taloudessa, myös maakunnissa on pitkän harmaan kauden jälkeen näkyvissä toivon merkkejä.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja Ely-keskusten selvityksen mukaan yksikään alue ei usko talouskehityksen heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana. Selvä enemmistö seutukunnista odottaa parannusta nykyiseen tilanteeseen.
Vaikka viennin veto on vaisua, toivoa herättävät metsäteollisuuden suuret uusiin innovaatioihin perustuvat investoinnit samoin kuin meriteollisuuden tilaukset. Maakuntien kätköissä on monia korkean teknologian innovaatioihin ja vientiin perustuvia yrityksiä.
Työttömyys ja maatalouden ahdinko ovat koko maassa läsnä suurina haasteina.
Kaupungistuminen ja keskittyminen on kehityksen tunnus niin meillä kuin maailmalla. Tämän ilmiön kiihdyttäminen ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan. Ongelmia vain tulee lisää niin tyhjentyvillä kuin ruuhkautuvilla alueilla.
Tietotekniikka ja nykyaikainen logistiikka tarjoavat mahdollisuuksia tasapainoiselle yhteiskuntakehitykselle. Sopiva hajautus antaa liikkumatilaa asuntopolitiikalle ja mahdollistaa suomalaisen luonnon hyödyntämisen viihtyvyystekijänä.
Ihmisten on hyvä hakeutua sinne missä on töitä, mutta viisas työpaikka voi hakeutua myös ihmisten luo.