Saarikko: Keskustalle EU:n yhteisen velan paisuttaminen ei käy – Pelkää Orpon hallituksen antavan periksi
Ryhdikkyys EU-politiikassa tarkoittaa sitä, että keskusta vastustaa yhteisen velan kasvattamista, sanoo puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko.
Sen sijaan Orpon hallituksen linjasta on keskustassa epäselvyyttä. Saarikko arvioi, ettei hallituksen linja ole ”totaalisen kielteinen”.
– Olemme huolissamme siitä, mitä tulevalla vaalikaudella tässä suhteessa tapahtuu. Pitääkö Suomen linja, joka yksituumaisesti koronaelpymispaketin ympärille rakentui? Siitä että ratkaisu koronavelasta oli ainutkertainen. Tässä olemme havainneet maan hallituksen kanssa näkemyseroja.
– Onko Suomi kuitenkin tulevan komission kauden aikana sittenkin heltymässä myöntymään yhteisvelkaan, Saarikko pohti ääneen perjantaina eduskunnassa.
Saarikko huomautti, että kertaluonteiseksi tarkoitetun EU:n koronaelpymispaketin varojen jakamisessa on ilmennyt ongelmia.
– Jälkikäteen on turha viisastella. Siinä tilanteessa se paketti tarvittiin. Mutta se tapa, jolla raha jaettiin Euroopan maiden välillä, sekä se, mihin sitä rahaa käytettiin, osoittaa Suomen valinnan oikeaksi.
– Me olimme osa sitä porukkaa, joka painosti muuta EU:ta vaatimaan kovaa valvontaa siihen, mihin elpymispaketin rahoja kussakin jäsenmaassa käytettiin.
Valvonnasta huolimatta osa rahoista käytettiin kansallisten budjettien tilkkeeksi aidon Euroopan talouden uudistamisen sijaan, Saarikko harmittelee.
– Suomihan laittoi siitä rahasta valtaosan vihreään siirtymään ja energiapolitiikkamme uudistamiseen. Se oli viisasta, jos ajattelee, että vain vuoden päästä Eurooppa kohtasi sodan aika ja Venäjän energiahanojen tyrehtyminen.
Keskustajohtaja on pannut merkille, että SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat näyttäneet vihreää valoa uusille yhteisvelkaa kasvattaville järjestelyille.
– Annan tunnustusta vihervasemmistolle Suomessa siitä, että he avoimesti kannattavat yhteisvelkaa. Se on täysin eri linja kuin meillä.
– He ovat reilusti kertoneet, että heille passaa Suomen velkaannuttaminen eurooppalaisen yhteistyön nimissä. Meille se ei käy.
Saarikon mukaan keskustassa on selvää, että EU:n taloussääntöjen pitää olla tiukkoja – siitäkin huolimatta, että ne ovat olleet Suomelle hyvin vaikeita täyttää. Puolueessa nähdäänkin, ettei EU:n tai sen jäsenmaiden taloudet voi tukeutua yhteiseen velkaan.
Saarikko kertoi hämmästelleensä jo valtiovarainministerinä sitä, miten vähän Euroopassa puhutaan yksityisestä rahasta.
– Se on oireellista. Aina aluksi pitää valita, kannatatko valtiontukia vai yhteisvelkaa. Ne ovat pohjimmiltaan kumpikin julkista rahaa. Eurooppalainen keskustelu on kuihtunut yksityisen rahan ympäriltä, ja se on suuri huoli tämän maanosan tulevaisuuden kannalta.
Saarikko moittii suuntausta, jossa EU-maiden on sallittu tukea omia yrityksiään avokätisillä valtiontuilla.
– On riski, että valtiontuilla pumpataan olemassaolevaa toimintaa. Kun korkeintaan yhteistä rahaa pitäisi käyttää siihen, että luodaan uutta tähän maanosaan.
Keskustan eurovaaliohjelman valmistelua johtanut kansanedustaja Jouni Ovaska totesi, että yhteisvelan kasvattaminen on askel kohti liittovaltiokehitystä, jota keskusta vastustaa.
– Tämä on meille periaatteellinen kysymys. Kun korona iski ja elpymispakettia ruvettiin tekemään, niin oli pelkona, mitä Euroopalle tulee tapahtumaan. No, se avasi hanat keskustelulle, että eiköhän aleta luomaan uusia paketteja ja uusia rahoitusmalleja – luodaan tavat, joilla Eurooppa ottaa lisää velkaa ja maksaa sitten kun jaksaa.
– Se ei meille käy. Jokaisen maan tulee hoitaa itse taloutensa, Ovaska linjasi.
Keskusta haluaa myös jatkossa tuoda EU-parlamentissa esiin maatalouteen ja metsiin liittyviä suomalaisia näkemyksiä.
– En kaihda sanoa, että se on keskustan vahva pääviesti, Saarikko sanoo.
Keskustan puheenjohtaja näkee, että alueiden viestin huomioiminen erottaa puoluetta sen kilpailijoista.
– Meille Eurooppa on nimenomaan alueiden Eurooppa, ja se tarkoittaa sitä, että Brysselissä ei edusteta vain Suomea vaan myös Suomen alueita.
– On aivan selvää, että ensi vaalikaudella kannatettava ja voimakkaasti ajettava asia on itäisen Suomen asia.
Keskusta haluaa varmistaa, että aluekehitysvaroissa Suomen saanto säilyy vähintään nykyisellä tasolla, sillä se on ”harvaan asutun maan edellytys”.
– Siksi on ollut perin kummallista, että maan hallitus on tehnyt omia päätöksiä, jotka ovat alentamassa EU:sta saatavan rahan määrää. Kun kansallista rahoitusosuutta on pienennetty, niin vastaavalla summalla EU pienentää omaa rahoitustaan, Saarikko toteaa.
Saarikko korostaa lunastamattomat rahat Bryssel suuntaan jonkun toisen harvaan asutun maan alueiden kehittämiseen.
– Me vastustamme hallituksen politiikkaa, jossa jää saantoa ottamatta vastineeksi meidän jäsenmaksuille silloin, kun kyse on alueiden kehittämisestä.