"Rahastuspeli pitää saada pois" – Professori kannattaa isoa muutosta vuokralääkärien käyttöön

Vuokralääkäripalveluiden varaan joutuminen on hyvinvointialueille kallis ja iso ongelma, mutta tilannetta voi helpottaa nopeastikin, näkee terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta.

Lääketieteen opiskelijat voisi velvoittaa työskentelemään terveyskeskuksessa tai sairaalassa vuokramarkkinoiden sijaan. Tätä esittää myös keskusta talousvaihtoehdossaan.

Nyt lääkäriopiskelijoita palkataan keikkafirmoihin kovalla rahalla.

– Opiskelijoiden käyttäminen vuokratyövoimana voidaan asetuksella nopeastikin lopettaa. Opiskelijat voisivat olla vain palvelussuhteessa vain julkiseen terveydenhuoltoon, Patja toteaa.

Nykytilanteessa hyvinvointialueet ostavat ”kalliilla rahalla huonoa työtä”, professori sanoo.

– Ei siinä ole mitään järkeä. Tämä pystytään korjaamaan, se pitää vain haluta korjata.

Patja huomauttaa, että Suomi on muutenkin eurooppalaisittain poikkeus sääntöön, kun lääkärinä voi työskennellä jo neljän vuoden opintojen jälkeen.

– Aika harvassa maassa opiskelijat voivat toimia tässä laajuudessa lääkärin tehtävissä.

Patjan mukaan vuokratyö maksoi hyvinvointialueille viime vuonna arviolta jopa noin 700 miljoonaa euroa, ja summa on vain kasvamaan päin. Hän kertoo, että opiskelijoiden rajaamisella vuokratyöstä hyvinvointialueiden kuluja voisi vähentää jopa 200–300 miljoonalla eurolla.

– Nyt se on ihan hukkarahaa, koska sitä maksetaan työstä, joka ei ole sen arvoista. 

Professori näkee ongelmia siinä, että kokemattomalle, vuokrafirman leivissä olevalle lääkäriopiskelijalle voidaan maksaa huomattavasti enemmän palkkaa kuin vuosikausia julkisella puolella työsuhteessa töitä tehneelle lääkärille. Nämä kokeneet lääkärit joutuvat kaiken lisäksi usein korjaamaan nuorien kollegojensa virheitä.

– Henkilöstössä tilanne herättää närää, koska on ihan selvää, että jos on opiskellut viisi vuotta lääketiedettä, ei voi hallita sitä yhtä hyvin kuin lääkäri, joka on tehnyt töitä 15 vuotta, Patja huomauttaa.

Hän muistuttaa, että vuokralääkärin korkeamman palkan lisäksi vuokrafirmat ottavat omat välityspalkkionsa.

– Laskutus hyvinvointialueelle siitä ei-valmiista lääkäristä saattaa olla 20 000–30 0000 euroa kuukaudessa. Vuokratyövoiman välityskustannukset ovat olleet kohtuuttomia.

Professorin mukaan on hyvä, että opiskelijat voivat toimia lääkäreinä, mutta ”tämä rahastuspeli täytyy saada pois”.  Hän on huolissaan myös siitä, miten erilaista työkokemusta keikkatyöstä karttuu.

– Olisi todella tärkeää, että lääkärit oppivat työelämätaitoja uran alkuvaiheessa ja ovat osa hoitoyhteisöä.

Patja ihmettelee suuresti sitä, että opiskelijoita käytetään myös etälääkäreinä digivastaanotoilla.

– Digiklinikoilla hoitotarpeen arvioinnissa tai diagnosoinnissa pitäisi olla todella kokenut lääkäri, jolla on laaja työkokemus, hän painottaa.

Patja sanoo, että hänen kannattamansa lakimuutoksen myötä osa vuokrafirmoista menee luultavasti konkurssiin.

– Mutta ne joutavat mennä. Tämä ei ole kansantaloudellisesti järkevää yritystoimintaa.