Poliitikoilta odotetaan selkokieltä
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS julkaisi maanantaina tutkimuksen eri yhteiskunnallisten toimijoiden viestinnän onnistumisesta. Tutkimus antaa paljon ajattelemisen aihetta erityisesti puolueille ja poliitikoille.
Kaikkein parhaiten viestinnässään onnistuvat tiedotusvälineet. Enemmistö (57 prosenttia) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista ja yhteiskunnallisista asioista erittäin tai melko ymmärrettävästi. Noin kolmannes (35 prosenttia) odottaa kuitenkin myös medialta enemmän selkeyttä.
Toiseksi parhaiten onnistuvat etujärjestöt. Lähes puolet vastaajista arvioi, että etujärjestöt viestivät omista tavoitteistaan ja kannanotoistaan ainakin jokseenkin ymmärrettävästi. Sen sijaan kaksi kolmesta ilmoittaa, että virkamiehet eivät kykene viestimään valmistelemistaan esityksistä ymmärrettävästi.
Poliitikot jäävät vertailussa hännille. Peräti 71 prosenttia suomalaisista valittaa, että poliitikkojen kielestä ei saa selvää. Tätä mieltä ovat erityisesti nuoret.
Kansalaisten mielestä puolueet onnistuvat viestinnässään hiukan paremmin kuin poliitikot. Tätä eroa selittää ehkä se, että kansalaisilla on jokin mielikuva puolueista. Yksittäisten poliitikkojen sanomisten arviointi on vaikeampaa.
Poliitikon pahin virhe on käyttää byrokratian kieltä viestinnässä kansalaisille.
Tutkimus paljastaa politiikan klassisen ongelman, josta on tehty paljon tutkimusta. Poliitikkojen pitäisi osata kahta kieltä.
Toinen kieli on politiikan ammattikieli, jolla päätökset tehdään. Lainsäädännön valmistelu on vaativaa työtä, jota tehdään virkamiesten valmistelun pohjalta ja byrokratian kielellä. Tämä kieli on poliitikon osattava pärjätäkseen työssään.
Sen lisäksi poliitikon olisi osattava kääntää byrokratian kieli kansan kielelle silloin kun hän viestii kansalaisille. Toimittajat tekevät tätä työtä ammatikseen ja onnistuvat siinä KAKS:n tutkimuksen perusteella kohtalaisesti.
Poliitikon pahin virhe on käyttää byrokratian kieltä viestinnässä kansalaisille. Monet siihen kuitenkin sortuvat, koska yrittävät näin vakuuttaa äänestäjät omasta ammattitaidostaan.
Tutkimus tuo mieleen tarinan keskustan lehtien päätoimittajien tapaamisesta vuosikymmeniä sitten. Maassa oli pidetty juuri vaalit, joissa keskusta oli kärsinyt tappion. Puheenjohtaja Johannes Virolainen arveli tappion johtuneen siitä, että puolueen viesti ei mennyt perille.
Kainuun Sanomien legendaarinen päätoimittaja Otso Kukkonen kuittasi Virolaisen arvion lakonisella välihuudolla ”mikä viesti”.
Kukkosen kysymys on jälleen ajankohtainen ajatellen ensi kevään vaaleja. Jokaisen puolueen ja ehdokkaan kannattaa huolella miettiä, minkä viestin ne haluavat äänestäjille esittää.