Koulun yhteinen joulujuhla kuuluu kaikille, ja siellä saa edelleen laulaa myös ”Enkeli taivaan lausui näin”

Pääkirjoitus

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi viime viikolla ratkaisun kanteluun koulun joulujuhlan pitämisestä kirkossa.

Eräs Kouvolassa sijaitseva yhtenäiskoulu on pitänyt perinteisesti koulun joulujuhlan Kuusankosken kirkossa. Uskonnottomat r.y. kanteli tästä käytännöstä.

Apulaisoikeusasiamies kertaa ratkaisunsa perusteluissa perustuslakivaliokunnan kannanotot ja muut asiaan liittyvät oikeusohjeet ja niiden pohjalta annetut viranomaisten ohjeet.

Ratkaisun mukaan koulun syyskauden päättävän joulujuhlan pitää olla avoin tilaisuus kaikille koulun oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilökunnalle. Siksi se ei voi olla luonteeltaan uskonnollinen tilaisuus.

Koulun yhteisessä juhlassa saa kuitenkin laulaa vaikka virren ”Enkeli taivaan lausui näin” – tai kevätjuhlassa suvivirren. Yksittäinen virsi ei tee vielä tilaisuudesta uskonnollista.

Koulu saa järjestää myös uskonnollisia tilaisuuksia kirkossa, jos niistä on tiedotettu etukäteen huoltajille ja osallistuminen on vapaaehtoista. Lisäksi on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan mielekästä vaihtoehtoista toimintaa niille, jotka eivät tule kirkkoon.

Apulaisoikeusasiamies piti Kuusankosken kirkossa pidettyä joulujuhlaa lainvastaisena, koska sillä oli selkeästi uskonnollinen sisältö. Niille, jotka eivät halunneet juhlaan osallistua oli lisäksi järjestetty vaihtoehtoista ohjelmaa koululla.

Siis joulujuhlan pitäminen kirkossa on ”lähtökohtaisesti ongelmallista” mutta ei ehkä laitonta. Näiltä osin apulaisoikeusasiamiehen päätös jäi epäselväksi, mikä taisi olla omiaan kiihdyttämään julkista keskustelua.

Joulujuhlan pitopaikan osalta apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ei ole yhtä ehdoton. Hän toteaa pitävänsä koulun lukukauden päättäjäisjuhlan pitämistä kirkkosalissa ”lähtökohtaisesti ongelmallisena” oppilaiden yhdenvertaisuuden, uskonnonvapauden sekä julkiselta vallalta uskontojen ja vakaumusten suhteen edellytettävän neutraaliuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta.

Siis joulujuhlan pitäminen kirkossa on ”lähtökohtaisesti ongelmallista” mutta ei ehkä laitonta. Näiltä osin apulaisoikeusasiamiehen päätös jäi epäselväksi.

Esimerkiksi keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni toivoi viikonloppuna, että koululaiset voisivat jatkossakin käydä joulukirkossa. Maanantaina hän vielä täsmensi olevansa oikeusasiamiehen kanssa eri mieltä kirkon sopivuudesta juhlapaikaksi.

Kulmunin mukaan kirkon seinät eivät tee tilaisuudesta vielä itsessään tunnustuksellista. ”Oli kyse joulukirkosta tai joulujuhlasta kirkossa, niin minusta on tärkeää, että kirkkoa voi käyttää sellaisena ympäristönä, jossa voi pitää ei-tunnustuksellisia juhlia”, Kulmuni totesi Helsingin Sanomille.

Kulmunin mukaan koululla pitäisi olla vaihtoehtoista ohjelmaa niille, jotka eivät kirkkoon tule. Tässä hän on selkeästi eri mieltä kuin apulaisoikeusasiamies, jonka ratkaisun mukaan perusopetusasetus edellyttää kaikille yhteistä lukuvuoden päättäjäisjuhlaa.

Keskustelussa on sen verran kovat poliittiset lataukset, että se jatkuu varmasti.

Monet kansalaiset liittivät viime viikon ratkaisun valtionsyyttäjän päätökseen käynnistää esitutkinta kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen 15 vuoden takaisista kannanotoista homoseksuaalisuuteen.

Tällaiset kohut ovat omiaan kasvattamaan perussuomalaisten kannatusta, mikä saattaa näkyä jo gallupeissakin.