Kaupallinen media keskittyy yhä harvempiin käsiin, kun Sanoma ostaa Alma Median lehdet

Pääkirjoitus

Media-alalla kuultiin tiistaina jymyuutinen, kun Sanoma Oy ilmoitti ostavansa Alma Median lehdet.

Kaupan myötä Sanomien leiriin siirtyvät tamperelainen Aamulehti, Porissa ilmestyvä Satakunnan Kansa ja toistakymmentä alueellista lehteä Pirkanmaalta ja Länsi- ja Keski-Suomesta.

Kaupassa voi kuulla historian siipien havinaa, sillä sen juuret juontavat aina 1800-luvun lopulle ja suomalaisuusliikkeen hajoamiseen saakka.

Aamulehti perustettiin Tampereella vuonna 1881. Se jäi suomalaisuusliikkeen hajaantuessa vanhasuomalaisten äänenkannattajaksi ja tunnusti sen jälkeen kokoomuksen väriä vuodesta 1918 aina vuoteen 1992 saakka.

Nuorsuomalaisten päälehdeksi nousi vuonna 1889 perustettu Päivälehti, jonka sensuuri lakkautti vuonna 1904.

Lehti jatkoi pian toimintaansa Helsingin Sanomien nimellä ja nousi maan suurimmaksi sanomalehdeksi ennen toista maailmansotaa.

Valtiomuototaistelu hajotti nuorsuomalaisen puolueen vuonna 1918.

Enemmistö siirtyi tasavaltaa kannattaneeseen edistyspuolueeseen ja Helsingin Sanomat jatkoi sen äänenkannattajana. Päätoimittaja Eljas Erkko julisti lehden riippumattomaksi vuoden 1943 alussa.

Suurimmat sanomalehdet ovat aikoja sitten katkoneet muodolliset puoluesiteensä. Tiistaina kauppa vahvistaa, että aatteellisilla juurilla ei ole merkitystä tämän vuosituhannen mediabisneksessä. 

Kaupan osapuolet korostivat, että Alma Median lehdet säilyttävät itsenäisyytensä kaupan jälkeenkin. Entiset päätoimittajat jatkavat tehtävissään.

Aamulehden siirtyminen Sanoman omistukseen on kuitenkin suuri symbolinen ratkaisu. Palanen Tampereen identiteetistä katoaa.

Aamulehden siirtyminen Sanoman omistukseen on kuitenkin suuri symbolinen ratkaisu. Palanen Tampereen identiteetistä katoaa.

Kauppa kertoo myös liiketoiminnan strategioiden nopeasta muutoksesta.

Kolmekymmentä vuotta sitten erilaiset nurkanvaltaajat kiinnostuivat hyvin kannattavien ykköslehtien osakkeista.

Silloin myös Sanoma ja Aamulehti alkoivat aktiivisesti haalia maakuntien lehtiä omistukseensa.

Sanoma hankki omistukseensa kaakkoisen Suomen lehtiä mutta luopui niistä vuonna 2014. Nyt oli taas aika lähteä ostoksille. Rahaa kassaan saatiin viime vuoden lopulla hollantilaisen tytäryhtiön myynnillä.

Kaupan jälkeen Sanoma kertoi, että sillä on käytettävissä 400 miljoonaa euroa yritysostoihin. Alma Median lehdet maksoivat vain runsaat 100 miljoonaa euroa, joten Sanomilla on vielä runsaasti pelimerkkejä uusia ostoksia varten.

Alma Media hankki puolestaan nipun pohjoisen lehtiä, mutta myi ne Kalevalle vuonna 2018. Yhtiö pani nyt lihoiksi kaikki muutkin lehtensä Iltalehteä, Kauppalehteä ja Talouselämää lukuunottamatta ja sanoo keskittyvänsä digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Tiistain kauppojen jälkeen lehtikentälle jää kaksi isoa toimijaa, Sanoma ja Keskisuomalaisen leiri. Niiden lisäksi pohjoista Suomea hallitsee Kaleva ja pohjanmaan lakeuksia Ilkka-konserni.

Kauppa vauhdittaa joka tapauksessa median keskittymistä. Sanomilla on vahva jalansija myös televisiossa neloskanavan omistuksen myötä.

Valtakunnallisessa uutistoiminnassa Sanomien kanssa kykenee kilpailemaan enää Yleisradio.

Keskittymisen suurin uhka on moniäänisyyden heikkeneminen. Sanomien johdon tiistaiset puheet olivat tässä mielessä kuvaavia.

Aamulehdelle luvattiin jatkossa tarjota Sanomien aineistoa, jonka julkaisusta päätösvalta jätettiin kuitenkin Aamulehden päätoimittajalle.

Omistaja voi kuitenkin jatkossa päättää vaikkapa siitä, kuka on Aamulehden päätoimittaja ja missä hän istuu, Helsingissä vai Tampereella.

Puoluelehdillä on tiistain kauppojen jälkeen entistäkin tärkeämpi rooli median moniäänisyyden takaajana. Toivottavasti puolueet ymmärtävät tässä paitsi oman etunsa myös vastuunsa.