"Diktatuuri tarkoittaa: Turpa kiinni! Ja demokratia: Kerro lisää!"

Pääkirjoitus

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt kaikessa kammottavuudessaan jokaiselle selväksi, kuinka tärkeä osa medialla on sodassa.

Voi sanoa, että ilman raakaa sensuuria ja vallanpitäjien alistamaa mediaa ja sen manipulaatiota Putinin sota ei olisi ollut edes mahdollinen.

Sehän perustuu vääristelyille ja valheille. Ne eivät olisi kestäneet vapaan journalismin haukankatsetta.

Median vapaus erottaakin diktatuurin ja demokratian. Kanadalais-ranskalainen sarjakuvataitelija Guy Delisle tiivistää eron teoksessaan ”Pjongjang” näin:

”Diktatuuri tarkoittaa: Turpa kiinni! Ja demokratia: Kerro lisää!”

MEDIAN vapaudesta on siis pidettävä huolta, jos haluamme demokratian säilyvän. Tämä on myös Yhdistyneiden Kansakuntien käsitys. Sen iskulause on ”Lehdistönvapaus on avain terveeseen demokratiaan”.

Vaatimus ei ole klisee vaan ajankohtaista totta.

Vaatimus ei ole klisee vaan ajankohtaista totta.

Viimeksi julkaistun lehdistönvapausindeksin mukaan lehdistönvapauden tila on huonontunut ympäri maailmaa ja varsinkin Euroopassa.

Ja kas, samanlaisesta kehityksestä kertoo kansainvälinen demokratiainstituutti IDEA. Se huomautti viime raportissaan, että maailman maista useampi kuin koskaan kärsii ”demokratian eroosiosta”.

Demokratia, kansanvalta, ja toisaalta vapaa media käyvät siis käsi kädessä. Ilman toista ei ole myöskään toista.

Raportin mukaan vahvojen demokratioiden määrä vähenee. Seitsemän kymmenestä ihmisestä elää maissa, jotka ovat joko autoritaarisia tai joissa demokratia on taantumassa.

Demokratia, kansanvalta, ja toisaalta vapaa media käyvät käsi kädessä. Ilman toista ei ole myöskään toista.

LEHDISTÖNVAPAUDEN parhaiden joukossa on enää 12 Euroopan maata, vähemmän kuin koskaan ennen.

Kärjessä ovat pohjoismaat. Niin pitää ollakin. Mutta myös parhaan lehdistövapauden maissa on oltava varuillaan. Ääriliikkeet, salaliittoteoriat ja valemedioiden toiminta vaarantavat median vapautta. Niiden myötä yleistyy julkaisujen ja niiden toimittajien uhkailu ja painostus.

Mutta myös politiikka näkee yhä useammin lehdistönvapaudessa vihollisen. Se haluaa ensin kesyttää median ja sitten tehdä siitä nöyrän palvelijansa.

Esimerkkejä on Euroopastakin, Unkarin johdolla. Nyt lehdistövapauden karttaa synkentää Venäjä, jonka media on alistettu sysimustalle totalitarismille.

MEDIAN vapaus Suomessa voi tuntua joskus liioitellulta.

Kysytään: Tarvitsiko sitä tuommoista nyt kertoa? Tai väitetään: Toimittajat ovat demareita/vihreitä/kepulaisia/helsinkiläisiä… Mitä milloinkin.

Virheitähän mediakin tekee. Sitä velvoittavat kuitenkin journalistin säännöt ja sitä vartioi Julkisen sanan neuvosto. Nämä säätelevät median tehtävää foorumina, tulkkina ja itsenäisenä mielipidevaikuttajana.

Tärkeintä on, että vallanpitäjät eivät mediaa määrää.

Vaikeinta taitaa ollakin hyväksyä se, että toisella on oikeus olla eri mieltä kanssani, kertoa mielipiteensä ja toimia sen mukaan.

Ja vielä vaikeampaa on hyväksyä, että tätä oikeutta pitää kaikin voimin suojella. Silloin voi kuitenkin muistella ranskalaisen valistusfilosofin Voltairen syvällistä viisautta, jonka voi dramaattisimmillaan suomentaa näin:

”Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se.”

Sama oikeus suojaa siis myös minua. Siihen perustuu myös median vapaus demokratiassa.