Näkökulma: Pysähtyykö oppivelvollisuusiän nosto koronaan? – osa keskustalaisista haluaa haudata jättiuudistuksen
Koulumaailmaa koskeva jättiuudistus oppivelvollisuusiän nostamisesta lähti viime torstaina lausuntokierrokselle, mutta jo vappuna kuultiin hallituspuolue keskustan suunnasta kritiikkiä sitä kohtaan.
Ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Suomenmaan haastattelussa , että oppivelvollisuuden pidentäminen olisi otettava koronakriisin aiheuttamassa taloustilanteessa erityisen tarkkaan ja kriittiseen syyniin.
Hankkeen unohtamista vaati myös kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) omassa vappupuheessaan.
Keskustan ryhmyri Antti Kurvinen ehätti ilmoittamaan, etteivät näkemykset edusta puolueen kantaa, vaan hallitusohjelma on voimassa kunnes toisin sovitaan.
Kurvinen kuitenkin alleviivasi, että koko hallitusohjelmaa on koronakriisin vuoksi arvioitava uudelleen. Keskusta ei ota tässä vaiheessa kantaa, mitä hallitusohjelmasta pitäisi muuttaa. Sen aika on elo–syyskuussa.
Myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni linjasi, että tarpeellisiakin uudistuksia joudutaan siirtämään odottamaan taloudellisesti parempia aikoja, varsinkin jos ne lisäävät pysyviä menoja ja velvoitteita.
Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen on suurella todennäköisyydellä yksi niistä asioista, joita keskusta laittaa puntariin alkusyksystä käytävissä hallitusohjelmaa koskevissa neuvotteluissa.
Nykyiseen hallitusohjelmaan puolue on tietenkin sitoutunut, mutta oppivelvollisuuden nostaminen ei ole perinteisesti ollut keskustan ajama tavoite.
Yksi merkittävimpiä syitä siihen on uudistuksen hintalappu. Hanke maksaa jättimäisiä summia.
Hallitus on varannut uudistukselle lisämäärärahaa vuonna 2021 yhteensä 22 miljoonaa euroa. Summan olisi tarkoitus kasvaa vuosittain ollen vuonna 2024 noin 129 miljoonaa euroa.
Myös idean toimivuutta on vuosien aikana kyseenalaistettu. Sen ei uskota olevan paras apu niille, jotka tippuvat koulutuksen kelkasta ja ovat syrjäytymisvaarassa.
Hankkeelle eivät ole vuosien aikana lämmenneet myöskään kokoomus, vihreät ja RKP.
Demareille ja vasemmistoliitolle oppivelvollisuusiän nostaminen on sen sijaan ollut aina tärkeä hanke. Ne saivatkin sen läpi kevään 2019 hallitusneuvotteluissa keskustan, vihreiden ja RKP:n jarrutteluista huolimatta.
Tilanne on nyt vuotta myöhemmin kuitenkin täysin toinen. Koronakriisin aiheuttama talouden äkkipysähdys iskee valtion budjettiin ison lommon korkealta ja kovaa.
Valtiovarainministeripuolue keskusta ei tule tässä tilanteessa kovin helposti kannattamaan pysyviä kustannuksia aiheuttavia isoja hankkeita, varsinkin, kun niiden toteuttaminen on jo hallitusohjelmassa sidottu julkisen talouden kestävyyteen ja työllisyyden nousuun.
Oppivelvollisuusiän nostaminen on kaikkine kiistanalaisuuksineen sellainen hanke, jonka järkevyyttä arvioidaan ensimmäisten joukossa.
Nähtäväksi jää, miten vihreät ja RKP lähtevät näihin pohdintoihin mukaan.
Oppivelvollisuusiän nostamisen siirtämistä on vaatinut myös uudistuksen seurantaryhmä, johon kuuluvat monet asiaa tuntevat järjestöt kuten Kuntaliitto ja opettajien ammattijärjestö OAJ.
Tässä kohden on kuitenkin syytä huomata, mitä hankkeen siirtämisellä kulloinkin tarkoitetaan.
Seurantaryhmän maaliskuussa julkaisemassa kannanotossa vaadittiin oppivelvollisuusiän nostamisen siirtämistä vuodella, sillä hankkeen aikataulu on alunperinkin ollut järjestöjen mielestä ihan liian tiukka.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) haluaa saada oppivelvollisuuden pidentämisen voimaan niin, että se koskisi jo syksyllä 2021 toisen asteen opintonsa aloittavia.
Eduskunnan päätettäväksi oppivelvollisuuden pidentäminen ehtii kuitenkin vasta joulun alla 2020. Jos hanke saisi joulukuussa eduskunnan siunauksen, opetuksen järjestäjillä jäisi vain noin puolitoista kuukautta aikaa tehdä tarvittavia valmisteluita ennen kuin kevään yhteishaku alkaisi.
Se on hyvin lyhyt aika normaalitilanteessakin, sillä valmisteltavaa on paljon.
Koronavirus tekee tilanteesta vielä vaikeamman. Koulutuspuolella ollaan jo nyt täystyöllistettyjä, kun poikkeusolot ovat laittaneet kaiken täysin sekaisin.
Eikä kukaan vielä tiedä edes sitä, millaisissa oloissa koulua käydään ensi syksynä.
Opetusministeri Andersson ei ole kuitenkaan lämmennyt hankkeen siirtämispuheille.
Hänen mielestään kaavailtu siirtymäaika on tarpeeksi pitkä. Hankkeen laittaminen lausuntokierrokselle kaiken epävarmuuden keskellä antaa viestin, että tämä aiotaan myös saada pian maaliin.
Merkittävä syy Anderssonin halulle saada 18 ikävuoteen ulottuva oppivelvollisuus voimaan pian on se, ettei hän halua uudistuksen toimeenpanon siirtyvän seuraaville hallituksille. Siihen liittyisi liikaa riskejä hankkeen tulevaisuuden suhteen.
Poliitikkojen ja joidenkin järjestöjen kuten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheissa hankkeen siirtäminen tarkoittaa lienee kuitenkin jotain paljon pysyvämpää.
Oppivelvollisuuden pidentämisen siirtäminen vuodella eteenpäin ei kustannuksia vähentäisi, ne alkaisivat vain vuoden myöhemmin. Se ei auta mitään, sillä koronakriisin seurauksia maksetaan vielä pitkään.
Tämä tosiasia voi kallistaa monen keskustalaisen ajatukset siihen suuntaan, että koko hankkeesta luovutaan. SDP ja vasemmistoliitto tuskin kuitenkaan antavat asiassa kovin helposti periksi.
Siinä mielessä hankkeen siirtäminen vuodella eteenpäin voisi antaa mahdollisuuden pohtia asiaa vielä uudestaan vuoden 2021 aikana. Silloin koronakriisin seurauksista tiedetään jo paljon enemmän.
Oletettavaa on, että muutamien keskustalaisten vapunaikaiset ulostulot nostattavat demari- ja vasemmistoleirissä verenpainetta. Edessä onkin tiukka pohdinta, jossa ideologiset toiveet ja taloudelliset realiteetit asettuvat törmäyskurssille.