Näkökulma: Keskustan kriisivuodet päättyivät Kaikkosen “Juti-pumppuun"

Niin on miltä näyttää, hoetaan politiikassa usein.

Historia kirjoitetaan vasta jälkeenpäin, mutta ennustaa aina voi. Moni Jyväskylässä keskustan puoluekokoukseen osallistunut pitkän linjan keskustavaikuttaja arvioi, että kokous saattoi hyvinkin päättää keskustan vuosia kestäneen vaelluksen kriisipuolueena.

Vaikean neljän vuoden jakson läpi keskustaa luotsanneen Annika Saarikon vaihtuminen Antti Kaikkoseen antaa puolueelle ainakin uutta ilmettä ja pyyhkinee unohduksiin poliittisten vastustajien ja some-trollien Saarikon kaudella keskustaan lyömät leimat.

Jo viisikymppistä kuudennen kauden kansanedustajaa ei voi pitää varsinaisesti tuoreena kasvona, pikemminkin tuttuna ja turvallisena. Poliittista ajatteluaan Kaikkonen on kuitenkin esitellyt viime vuosina melko säästeliäästi keskittymällä ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.

Itseironisesta huumoristaan tavaramerkkinsä tehnyt Kaikkonen viihtyy julkisuudessa hyvin. Valintansa varmistuttua uusi puheenjohtaja ehti karauttaa välittömästi some-hitiksi tempaistuaan näyttävän tuuletuksen, pukumiessovelluksen niin kutsutusta Juti-pumpusta. 

Kokemusta ja poliittista pelisilmää Kaikkoselta löytyy pääministeripörssissäkin kilpailemiseen, jos keskustan kannatuskehitys suo. Huippusuosittuna uusmaalaisena poliitiikkona Kaikkosella on myös eväitä kohentaa keskustan asemia puolueen kohtalonkysymykseksi usein nostetulla Uudenmaalla. Peräti 37 kansanedustajan suurvaalipiiristä istuu eduskunnassa vain kaksi keskustan edustajaa. 

Kaikkonen toppuutteli kokouksessa häneen kohdistettuja odotuksia ja painotti, ettei ole mikään poppamies tai sateentekijä. Työlleen hän sai kuitenkin Jyväskylässä niin vahvan mandaatin, että nurinaa omista joukoista ei ole hetkeen näköpiirissä.

Sunnuntain linjapuheessaan Kaikkonen nosti keskustan strategiseksi tavoitteeksi oikeiston ja vasemmiston blokkipolitiikan haastamisen ja vahvan vaihtoehdon tarjoamisen keskeltä. Tulokset nähdään kevään 2027 eduskuntavaaleissa. 

Massiivisissa parintuhannen kokousedustajan puoluekokouksissaan keskustan kutistuminen eduskunnassa reilun 20 kansanedustajan puolueeksi ei näy mitenkään. Ison puolueen identiteetti on yhä tallella, politiikkaa puhutaan ja tuttuja tavataan kuten ennenkin.

Jyväskylän kokoukselle onnenpotku oli, että kilpailijapuolue perussuomalaiset kyykkäsi eurovaaleissa pahasti. Jyväskylästä lähti nyt maakuntiin motivoitunut joukko, joka on valmis tekemään kovaa työtä lyödäkseen persut maan rakoon ensi kevään kunta- ja aluevaaleissa. Ehdokkaiden hankinnassa keskusta on tosin varsinkin aluevaaleissa ongelmissa siinä missä muutkin puolueet, kun hyvinvointialueiden rahoitukseen ja päätösvaltaan liittyvät ongelmat ovat tulleet vastaan.

Keskustan edellinen Jyväskylässä pidetty puoluekokous, vuoden 1994 kuuluisa EU-vääntö jäi koko Suomen poliittiseen historiaan ratkaistuaan Suomen suunnan EU-kysymyksessä.

Nyt nähty sopuisa Jyväskylän-kokous ei tietenkään missään mielessä yllä samaan. Jännitteitä puolueen linjasta ei ollut, ja henkilövalinnatkin menivät täysin ennakko-odotusten mukaan. Keskustan suunnan kokous saattoi kuitenkin kääntää. 

Vielä kaksi vuotta sitten Lappeenrannassa nähtiin hallitusvastuussa väsyneen puolueen hengetön kokous, joka ei päättänyt yhtään aikakautta eikä aloittanut uutta. Neuvottomuus jo odotettavissa olleen uuden vaalitappion alla paistoi läpi, eikä ongelmiin tartuttu oikein mitenkään.

Neljä vuotta sitten syksyllä pidettiin Oulussa ja osin maakuntiin hajautettuna ankea koronakokous, jossa ilmapiiriä jäyti kiistanalainen hallitusvastuuseen lähtö rajun vaalitappion jälkeen ja kaksi vuoden sisällä käytyä repivää puheenjohtajakisaa. 

Jyväskylän yhtenäinen puoluekokous kokous oli hengeltään ja ilmapiiriltään kuin eri planeetalta. Puolueen tulevaisuuden idea saattaa olla yhä hieman hakusessa eivätkä kannatusongelmat ole kadonneet, mutta ainakin purjeet ja lippu on nyt nostettu.