Onko huominen eilistä parempi?
Suomi on maana menestystarina. Olemme kärjessä monissa kansainvälisissä mittauksissa. Moni kuitenkin kokee, että meillä on tulevaisuudessa enemmän menetettävää kuin voitettavaa. Yhteiskuntamme on käynyt jo pitkään läpi muutosta.
Väki vähenee haja-asutusalueilla ja kasvaa kaupunkiseuduilla. Maatilojen määrä laskee ja keskikoko kasvaa. Teolliset työpaikat ovat vähentyneet huipustaan. Palvelualoille palkataan koko ajan yhä enemmän ihmisiä.
Talouden kansainvälistymisen vaikuttaa suomalaisiin työpaikkoihin. Uudet teknologiat muuttavat työelämää. Väestö ikääntyy vauhdilla. Maapallomme ilmasto lämpenee.
Nämä kaikki luovat yhdessä pelkoja enemmän kuin herättävät toivoa paremmasta tulevaisuudesta. On helppoa manata tummia pilviä. Vaikeampaa on löytää kestäviä ratkaisuja pilvien karkottamiseen.
Politiikan tehtävä on rakentaa parempaa huomista ja ihmisille mahdollisuutta elää omanlaistaan elämää.
Keskustan tehtävänä on vahvistaa erityisesti nuorten uskoa tulevaisuuteen.
Mika Lintilä
Mielestäni huolestuttavia merkkejä suomalaisten heikosta uskosta tulevaisuuteen ovat yritysten alhaiset investoinnit uuteen tuotantoon ja tuotekehitykseen, alhainen syntyvyys sekä kotitalouksien asuntokaupan vaimeus. Näkymiä sumentava epävarmuus koskettaa erityisesti nuoria aikuisia.
Näen, että Keskustan tehtävänä on vahvistaa erityisesti nuorten uskoa tulevaisuuteen. Talouden menetetty vuosikymmen iski erityisesti nuoriin, koska he eivät päässeet kiinni työelämään.
Kehitykseen on vaikuttanut myös osaamisvaatimusten kohoaminen. Aiemmin pääsi töihin apupojaksi, vaikka ammattitaitoa oli vähän.
Liian moni nuori, etenkin mies, ei ole löytänyt paikkaansa työelämässä ja on jäänyt osattomaksi hyvinvoinnin kehityksestä. Moni nuori toivoo edelleen pysyviä työsuhteita, jonka päälle rakentaa omaa elämäänsä.
Työllisyyskehitys nuorissa ikäluokissa on viime aikoina ollut vahvaa. Hallituksessa meidän on huolehdittava hyvän kehityksen jatkosta.
Toiseksi maailman muutoksessa paras turva osaamisen ohella ovat kasvavat yritykset, jotka synnyttävät työtä ja elinvoimaa eri puolella Suomea. Suomalaisilla on oltava oikeus menestyä ja tavoitella parempaa.
Työpaikkoja luovalla yrittäjyydellä on oltava kannusteet. Yrittäjällä on oltava mahdollisuus saada kohtuullinen palkkion kovasta työstä ja ottamastaan riskistä. Epäonnistumisen jälkeen yrittäjällä on oltava oikeus jatkaa yrittämistä.
Yrittäjälle ja yrityksille on tärkeää toimintaympäristön ja politiikan ennustettavuus. Työpaikkoja synnyttävät yritykset tarvitsevat samoja asioita ruokkimaan niiden kasvua. Osaavaa työvoimaa. Toimivaa infraa. Kilpailukykyistä ja ennustettavaa verotusta. Rahoitusta kasvuun ja investointeihin.
Kolmanneksi kilpailukykyinen talous edellyttää, että menestyksen hedelmät jaetaan tasaisesti yhteiskunnassa. Nyt on olemassa merkkejä, että liian moni lapsi jää kiinni köyhyyden kahleisiin eikä pääse elämässään eteenpäin.
Lasten ja nuorten erilaiset lähtökohdat eivät saa olla esteen oman tien kulkemiselle ja oman paikan löytämiselle yhteiskunnassa.
Minulle on aina ollut tärkeää se, ettei ole niin matalaa torppaa, josta on mahdollista päästä opintotielle niin kauas kuin omat kyvyt kantavat. Perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen on keskeinen elementti kestävää kasvua rakentavassa politiikassa.
Sosiaalisen liikkuvuuden pyörä on pidettävä liikkeessä. Tämän vuoksi kouluverkon on oltava sellainen, etteivät opinahjot toisella ja korkea asteella karkaa liian kauas.
Suomi on pidettävä eheänä. Alueita ja ihmisiä ei pidä jättää kehityksessä jälkeen. Se luo vain katkeruuden kasvualustan, jossa menestystä niittävät yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin tarjoavat poliittiset helppoheikit.
Olemme Suomessa onnistuneet yhdistämään kilpailukykyisen talouden, tasa-arvoisen yhteiskunnan ja yhteisestä elinympäristöstä huolehtimisen. Tällä perustalle rakentaen huominen on eilistä parempi.