Tuulivoimahaihattelussa on rajansa
Media, kuten Helsingin Sanomat 27.8.2023, on hehkuttanut tuulivoimarakentamista ja Suomen kartan länsiosan peittymistä näiden investointihankkeiden ”pallukoiden” alle.
Tunnen surua ja ahdistusta tästä vihreän siirtymän nimissä harjoitetusta villistä tuulivoimabisneksestä. Eikö mikään riitä? Nyt jo tuulisella säällä on nähty miinusmerkkisiä sähkönhintoja. Tyynellä säällä tuulivoimalat eivät tuota sähköä.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on toiminnassa lähes 1400 tuulivoimalaa ja suunnitteilla tai rakenteilla yhteensä noin 11 000 uutta voimalaa (5/2023).
Juureni ovat Keski-Suomessa Kinnulassa, jonne Winda Energy on rakentanut Hautakankaan ”tuulipuiston”. Sen omistaa BlackRock Real Assets.
Myrsky Energia Oy on rakentamassa Pekanrämeen alueelle 10 tuulivoimalaa noin 1300 hehtaarin alueelle. Alueen kaavoitus on aloitettu. WestWind Oy kaavailee Vehkanevan hybridipuistoon aurinkopaneelikenttää ja 16 tuuliturbiinia 2 200 hehtaarin alueelle.
Winda Energy Oy on suunnitellut Kivijärven kunnan pohjoisosaan Kinnulan rajalle Volkkilankankaan tuulivoima-aluetta, jossa olisi vajaa 20 voimalaa 1700 hehtaarin alueella.
Eolos Finland Oy:n hankkeesta rakentaa Kinnulan Markokylän alueelle jopa 40 tuulivoimalaa on uutisoitu. OX2 aikoo rakentaa Kinnulaan ja Pihtiputaalle Kettukangas-Hanhikankaan tuulivoima-alueen, jossa olisi lähes 80 voimalaa, voimalakorkeus jopa 300 metriä ja alueen pinta-ala 164 km2 tuulivoimaloiden täplittäessä Kivijärven pohjoisosan itärannan noin 15 km:n matkalta, jatkumona jo rakennetulle Hautakankaan tuulivoimala-alueelle.
Hankkeista ei juuri ole tiedotettu, mutta ilmeisesti jonkun edellä mainitun energiayhtiön lobbaustilaisuus oli viime vuonna.
Hankealueet voivat olla satojen neliökilometrien suuruisia. Voimaloiden perustuksissa on tonneittain betonia ja rautaa, ja sähkönsiirto ja huoltoreitit vaativat oman osansa maa-alasta.
Ulkoisen sähkönsiirron voimalinjat voivat olla pituudeltaan kymmeniä kilometrejä. Esimerkiksi Kettukangas-Hanhikankaan tuulivoima-alueen voimalinjan on suunniteltu kulkevan Kinnulasta Halsuan kuntaan Kannistoon läheltä Salamajärven kansallispuistoa ja risteävän useampaan kertaan kansallispuiston luontopolkuja.
Tuulivoimahankkeissa metsäalueita kaadetaan, elinympäristö pirstoutuu ja luonnon monimuotoisuus kärsii.
Hankkeisiin liittyy riski pohjavesien saastumisesta ja muista kielteisistä vesistövaikutuksista. Voimalat tuottavat äänisaastetta, jatkuvaa valosaastetta ja niiden maisemavaikutukset ulottuvat kymmenien kilometrien päähän kuntarajat ylittäen. Tuulivoimalan käyttöikä on 20–35 vuotta ja niiden purkaminen on oma kysymyksensä.
Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Perhon, Kinnulan ja Kivijärven kuntien alueella. Se on ympäristöineen erittäin arvokas luontokohde. Kuten on myös Kettukangas–Hanhikankaan alue, jossa on Natura-alueita ja erilaisia suojelualueita.
Näille alueille sijoittuvat maakunnallisesti merkittävät luonnon hiljaiset alueet – ja suunnitelmat laajoista tuulivoima-alueista!
Kinnulaan suunnitelluilla tuulivoimahankealueilla elää metsäpeura. Kettukangas-Hanhikankaan alue on päiväpetolintujen, suurpetojen ja monien uhanalaisten, jopa erittäin uhanalaisten, ja erityisessä suojelussa olevien lintujen ja muiden eliölajien elinpiiriä ja luontotyyppien aluetta.
Loma-asuntomme sijaitsee Kinnulassa Kettukangas-Hanhikankaan hankealueen vastarannalla ja metsäpalstamme hankealueen rajalla.
Perheemme, neljässä sukupolvessa, marjastaa, sienestää ja retkeilee paljon alueella: olemme ihailleet kämmeköitä, metsäpeuroja, lepakoita, metsäkanalintuja, joskus on nähty sääksikin. Metsässämme on vanhaa lehtipuustoa ja metsäniitty mesimarjoineen ja perhosineen.
Hankkeet uhkaavat myös alueen muuta arvokasta kulttuuriperintöä, kuten järvi-, suo- ja metsämaisemia kullekin alueelle tyypillisine luontoalueineen, sekä maatalousmaisemia ja asumisympäristöä, jossa eläminen ulottuu kivikaudelle.
Kinnulan alueella on useita muinaisjäännöksiä. Näissä Kinnulan ja Pihtiputaan maisemissa – pyhissä maisemissa – on eletty tuhansien vuosien ajan.
Keski-Suomen maakuntahallitus hyväksyi 1.9.2023 maakuntakaavaehdotuksen, jossa Kinnulan alueelle ei rakennettaisi enää uusia voimala-alueita (Hautakankaan alue jo on), mistä huolimatta OX2 laittaa oman konsulttiyhtiönsä laatimaan omat selvityksensä Natura-arviointeineen Kettukangas-Hanhikankaan hankealueesta, vaikka alueella on jo selvitykset tehty ja ne on huomioitu julkaistussa maakuntakaavaehdotuksessa.
Suunnitteilla oleviin tuulivoimalahankkeisiin tulisi suhtautua kriittisesti. Hankkeiden maisema- ja ympäristövaikutukset ulottuvat sukupolvien päähän ja ovat käytännössä peruuttamattomia.
Sari Pietilä
lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, kuvataitelija, keraamikko
Tampere ja Kinnulan Saarenkylä
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.