Puheoikeudella vai ilman?
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ilmoitti muutama päivä sitten viestipalvelu X:ssä, että ”Tänäänkin on hyvä päivä erota SAK:n liiton jäsenyydestä ja liittyä YTK:n jäseneksi”. Seuraavassa lauseessa hän kertoi lakiuudistuksen tuovan YTK:lle myös luvan välittää työnhakijoita.
”Suosittelen jatkossa kaikille yrityksille hakemaan työntekijöitä YTK:n jäsenistä tämän palvelun kautta”, KKK:n toimitusjohtaja kehotti peukalon siivittämänä.
Kerta ei ollut ensimmäinen, kun Romakkaniemi katsoo asiakseen toimia sosiaalisen median kanavalla YTK-kassan mannekiinina. Ei siinä mitään, kyllä maailmaan mainosta ja mölinää mahtuu, tosin joku äkkinäinen voisi kysellä, kuuluuko moinen merkittävän elinkeinoelämän etujärjestön toimitusjohtajan tehtäviin.
Tällä kertaa hän meni kuitenkin astetta pidemmälle. Päivitys sisälsi lukijoille epäsuoran kehotuksen erota ammattiliitosta.
Kun hän vielä antoi ymmärtää laittavansa jatkossa YTK:n jäsenet työnhaussa etusijalle, aletaan liikkua jo hyvinkin harmaalla alueella. Juristi en ole, mutta minusta tuntuu, että moinen ei ole rikoslain työsyrjintää koskevan 47:3 pykälän – tai ainakaan sen hengen – mukainen.
Kansalaisilla on sananvapaus ja sitä pitää kunnioittaa. Toimitusjohtaja Romakkaniemellä on oikeus sanoa, mitä ajattelee siinä missä muillakin.
Keskuskauppakamari ei kuitenkaan ole mikä tahansa järjestö eikä sen toimitusjohtaja kuka tahansa henkilö. KKK:lla on muun muassa julkisoikeudellisia tehtäviä ja sen toimintaa säätelee keskuskauppakamarilaki.
KKK:n hallitus on mielenkiintoinen otos suomalaisen elinkeinoelämän kärkijoukosta. Hallitusta vetää OP Ryhmän pääjohtaja, toinen varapuheenjohtajista on valtio-omisteisen VR-Yhtymän toimitusjohtaja, jäsenien joukossa on mm. SOK:n pääjohtaja ja iso liuta yritysten toimitusjohtajia.
Olen maalta lähteneenä niin sanottuja osuuskauppaihmisiä. Rahapussista löytyy SOK:n vihreä kortti. Olen myös jäsenenä kotipuolen pienessä Osuuspankissa. Sellaista se kotiseuturakkaus teettää.
Olen myös ammattiyhdistysihmisiä. Pidän ammatillista järjestäytymistä arvossaan, minulla on ollut jonkun ammattiliiton jäsenyys lähes koko aikuisikäni. Kenties ammatillisen edunvalvonnan tärkeyden arvostaminen on syy, joka johdatti minut palkansaajaliikkeen palvelukseen yli kymmenen vuotta sitten.
Toisin kuin Kauppakamarin toimitusjohtaja tekee, en jaa ammattiliittoja vuohiin ja lampaisiin, hyviin ja huonoihin: jokainen ammattiliitto yrittää toimia omia jäsentensä parhaaksi kulloisessa tilanteessa niillä keinoin, kun se tarpeelliseksi katsoo. Pitää muistaa, että sananvapauden lisäksi meillä on vapaus järjestäytyä. Se koskee niin rikasta kuin köyhää, maisteria ja kouluttamatonta, eikä se saa johtaa työelämässä pieneenkään syrjintään.
Ei siis ihme, jos KKK:n toimitusjohtajan somepäivitys herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Osuuskauppaihmistä kiinnostaa, miten esimerkiksi Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja suhtautuu sen sisältöön.
Aiotaanko Osuuspankeissa tai S-ryhmän kauppojen johdossa katsoa jatkossa nenänvartta pitkin työnhakijoita, jotka ovat valinneet ammattiliiton jäsenyyden keinoksi huolehtia omista työehdoistaan?
Vastaustanne odottaen,
Jari Rauhamäki
Hämeenlinna
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/