Lukijalta: Datakeskukset on valjastettava Suomen kasvun moottoriksi
Suomeen rakennetaan nyt kiihtyvällä tahdilla datakeskuksia. Keskustelu niiden vaikutuksista on tarpeen, sillä kyse ei ole vain yksittäisistä investoinneista, vaan koko kansantaloutta ja alueiden tulevaisuutta koskevasta linjavalinnasta.
Risto Siilasmaa on varoittanut, että Suomen tekoälykehitys voi ajautua harhateille, jos maamme täyttyy ulkomaisten digijättien datakeskuksista (HS 17.4.2026). Datakeskukset hakeutuvat Suomeen edullisen ja puhtaan energian perässä, mutta niiden sähkönkulutuksen kasvu edellyttää, että energian käyttöä tarkastellaan kokonaisuutena.
Samaan aikaan Suomi tarvitsee kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja koko maahan. Puhdas energia, osaaminen ja infrastruktuuri ovat vahvuuksiamme, mutta ne eivät yksin riitä. Kysymys on siitä, miten niistä rakennetaan pysyvää hyvinvointia eikä vain investointivirtaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0 -ohjelman mukaan Suomi menestyy vain, jos kärkiteknologioiden ympärille rakennetaan tutkimuksen, yritystoiminnan ja investointien ekosysteemejä. Sama pätee datakeskuksiin.
Datakeskukset eivät itsessään luo lisäarvoa. Arvo syntyy siitä, mitä niiden ympärille rakennetaan. Jos Suomi tyytyy tarjoamaan edullista sähköä ja tonttimaata, jäämme helposti raaka-aineen toimittajaksi digitaalisessa taloudessa. Energia tuotetaan täällä, mutta osaaminen, työpaikat ja taloudellinen hyöty syntyvät muualla.
Datakeskukset vaikuttavat suoraan alueiden ja kuntien kehitykseen. Ne sijoittuvat usein maakuntiin, joissa on tarjolla maata ja sähköä. Siksi on tärkeää, että niiden ympärille syntyy paikallista yritystoimintaa, koulutusta ja palveluja. Muuten vaikutus alueiden elinvoimaan jää ohueksi.
Siksi datakeskuksista on tehtävä tietoinen osa Suomen kasvustrategiaa.
Ensinnäkin datakeskusten energiasta saatava hyöty on saatava jäämään Suomeen. Hukkalämpö on hyödynnettävä osana paikallista energiataloutta.
Toiseksi datakeskusten ympärille on rakennettava osaamista ja yritystoimintaa koko maassa. Tämä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuksen ja yritysten välillä sekä politiikkaa, joka tukee tekoälyyn ja datatalouteen perustuvien yritysten syntyä.
Samalla osaajapula on ratkaistava. Ilman tekoälyn, datan ja liiketoiminnan osaajia datakeskusten ympärille ei synny kasvua.
Kolmanneksi on huolehdittava laskentatehon saatavuudesta. Julkisessa suurteholaskennassa suomalaisille toimijoille on varattu kapasiteettia. Sama periaate ansaitsee keskustelun myös yksityisten investointien yhteydessä.
Neljänneksi vihreän sähkön käyttöä on tarkasteltava kansantalouden näkökulmasta. Puhdas energia ei ole rajaton resurssi, ja sen käytöstä käydään yhä kovempaa kilpailua. Sen on palveltava mahdollisimman laajasti suomalaisen työn ja yritystoiminnan syntyä.
Kyse ei ole investointien estämisestä, vaan siitä, että Suomi tekee tietoisia valintoja. Datakeskuksia tarvitaan, mutta niiden on tuotettava kasvua, osaamista ja hyvinvointia koko maahan.
Tuija Leivo-Rintakorpi
kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu
keskustan puoluevaltuuston jäsen
Veteli
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/