Akkukäyttöisten sähköbussien käyttö lisääntyy nopeasti muissa maissa – Miksi Suomen useissa kaupungeissa suunnitellaan joukkoliikennettä erittäin kalliin raideliikenteen varaan?
Akkukäyttöisten sähköbussien käyttö alkoi Kiinassa ja nyt niitä on alettu käyttää ympäri maailmaa niiden edullisuuden vuoksi.
Muutama vuosi sitten tehtyjen ennusteiden (BloombergNEF ja MarketsandMarkets) mukaan erilaisia sähköbusseja arvioitiin olevan maailmassa 417 000 vuonna 2019, 645 000 vuonna 2025 ja noin 670 000 vuonna 2027.
Akkukäyttöiset sähköbussit yleistyvät nyt nopeasti niiden joustavuuden ja edullisten kustannusten vuoksi. Suomessa muutamat kaupungit ovat hankkineet sähköbusseja, mutta eräät kaupungit suunnittelevat edelleen raideliikenneratkaisuja.
Teimme suuntaa anatavan pikavertailun paikallisjunan ja sähköbussin energiankäytöstä ja hiildioksidipäästöistä. Valitsimme ajoneuvoiksi pääkaupunkiseudulla käytetyn paikallisjunan Sm5 ja sen vertailupariksi saksalaisen GEO4CITY-sähköbussin. Yhteysvälinä on junareitti Helsinki–Leppävaara sekä molemmille keskimatkustajamäärä 80 ja samat väylätiedot pysäkkeineen ja aikatauluineen, mutta sähköbussille asfalttipäällyste kiskojen sijasta.
Käytimme DI Olavi H. Koskisen kehittämällään ajoneuvosimulointijärjestelmällä tuottamia tietoja ajoneuvojen nopeuksista ja energiantarpeista. Järjestelmä matkii luotettavasti ajoneuvon nopeutta ja sen muutoksia sekä määrittää energian tarvetta metri metriltä väylän ominaisuuksien sekä pysäkkien, nopeuden ja sen vaihtelujen perusteella.
Junan ja bussin energian tarve määräytyy ajovastuksien eli vierintä- , ilman-, kiihdytys- ja mäkivastuksen yhteenlasketun summan mukaan. Vierintävastus on vaikutukseltaan olennainen. Vierintävastus = ajoneuvon massa eli paino kertaa vierintävastuskerroin.
Junan vierintävastuskertoimen arvo on pienillä nopeuksilla hiukan pienempi kuin bussilla. Suurilla nopeuksilla junalla ko. arvo on bussin arvoa hiukan suurempi, koska juna tekee pientä poikittaissuuntaista liikettä, jolloin junan pyörien reunalaipat hankaavat kiskoa suurentaen vierintävastuskertoimen arvoa.
Ratkaiseva on juna Sm5:n massa 138 tonnia, joka on 4.8-kertainen verrattuna sähköbussin massaan 28.7 tonnia. Siksi junan vierintävastus on suuri sähköbussiin verrattuna ja on keskeinen ajoneuvon energiatarpee-seen vaikuttava tekijä. Junan nettoenergiantarve 64.8 kWh ja sähköbussiin 23.7 kWh. Junan energia ja siitä syntyvä hiilidioksiidimäärä ovat 2.7-kertaisiasähköbussin arvoijin verrattunayhteysvälillä Helsinki–Leppävaara. Arvo 2.7 vaihtelee hiukan riippuen reitin tiedoista.
Yksiosainen, 60–80-istuinpaikkainen sähköbussi maksaa 5–0.7 milj. euroa ja suuret 1- tai 2-niveliset miljoonakaupungeissa käytettävät huomattavasti enemmän.
Paikallisjuna Sm5 maksaa 7–8 milj. €. Sähköbussin käyttöaika on lyhyempi kuin junan, mutta niiden käyttöiästä ei ole saatavilla käypää tietoa. Pitkä käyttöikä laskee vuotuisia liikennöintikustannuksia pääomakustannusten osalta lyhyeen käyttöaikaan verrattuna.
Yhteenveto: Sähköbussi on junaa edullisempi kaupunkien paikallisliikenteessä seuraavien keskeisten vertailutekijöiden osalta: 1. sähköbussi käyttää noin kolmasosan paikallisjunan energiamäärästä matkustajaa kohden ja aiheuttaa siten noin kolmasosan päästömääristä, 2. sähköbussit voivat käyttää olemassa olevaa tie- ja katuverkkoa, mutta paikallisjunia varten on rakennettava kallis rata tai ratoja, 3. sähköbussit ovat alhaisen hintansa vuoksi merkittävästi edullisempia kuin kalliit, tosin pitemmän käyttöiän omaavat junat. 4. akkusähköbussit palvelevat asunto- ja työpaikka-alueita joustavasti, sen tarjoamat ovelta-ovelle matka-ajat ovat kilpailukykyiset junan kanssa.
Lukija voi tehdä vertailutuloksista omat johtopäätöksensä. Yksi tärkeimmistä on vastustaa tuhlausta ja säästää kuntien ja valtion menoja kaupunkien joukkoliikennehankkeissa olemalla yhteydessä päätöksentekijöihin.
Jussi Sauna-aho
Pasi Sauna-aho
Cycled Media Oy
Vantaa
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/