Keskusta tarvitsee yrittäjäsärmää
Joskus 30 vuotta sitten Paavo Haavikko oli pyydettynä puhumassa keskustan sisäpiirille. Kerrotaan, että hänen neuvonsa oli, että keskustan pitäisi ottaa omakseen piensijoittajien ja osakesäästäjien asia.
Haavikko oli koettanut perustella henkisesti vastaan pyristelleelle kuulijakunnalleen, että kun keskusta kuitenkin menettää vähitellen maatalouskannatustaan, olisi tässä lukumäärältään miljoonaan nouseva joukko, jolla olisi kiinteä yhteinen etu yhteiskunnan kehittyessä.
Jälkimaailman silmin voi sanoa, että Haavikko oli yhtä aikaa oikeassa ja väärässä. Kannattajakuntaa ei voi noin vain vaihtaa, mutta omistuksen laventaminen kaikkiin kansankerroksiin leikkaa vanhat luokka-asetelmat rikki. Osakesäästäjät eivät nimittäin ole pelkästään kokoomuslaisia, vaan heitä on kaikissa kansankerroksissa.
Kehittäisin ajatusta vielä pitemmälle. Mikäli keskusta keksisi tavan, jolla yhteiskunta kannustaisi ihmisiä yhä enemmän yrittäjyyteen, tunnistaisivat ihmiset tällaiseen aloitteellisuuteen sisältyvän poliittisen voiman.
Jokaisen, joka pystyy työllistämään itsensä, tulisi saada jonkinlainen verovähennys. Esimerkiksi 10 % vähennys tuloverosummasta. Vähennys alenisi verotettavien tulojen kasvaessa ja poistuisi lopulta kokonaan.
Tällainen yrittäjävähennys olisi myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. Se tukisi pienituloisia ja kannustaisi työn ja työttömyyden rajalla huojuvia aktiivisuuteen. Se kohdentaisi valtiolta tulevan tuen juuri yrittäjäuran alkuvuosiin. Se auttaisi myös suurempia yrityksiä, koska niiden toiminnasta osa kuoriutuisi yksityisiksi yrityksiksi.
Yrittäjiä on monenlaisia. On yksinyrittäjiä, mikroyrittäjiä, osa-aikayrittäjiä, pienyrittäjiä, innovaatioyrittäjiä, startuppaajia. Sitä mukaa kun työnjako syvenee ja kansantalouden tuotteiden ja palvelujen kirjo laajenee, tulee yhä enemmän yksittäisiä ”nichejä”, joissa toimiva yrittäjä tehostaa kansantaloutta. Jos niche on pelkkä tyhjä aukko työnjaossa, ei talous kehity.
Talousviisaat pohtivat, miksei Suomeen kehity talouskasvua. Muuan syy talouden seisahdustilaan on näissä ”tyhjissä työnjaon aukoissa”. Toinen syy on siinä, että ihmiset pelkäävät sotaa eivätkä sido varojaan uusiin asioihin.
Kaikki se, mikä kokoomukselta jää Orpon-Purran jäljiltä tekemättä, lisää vaalivoiton mahdollisuutta.
Kaikki yritykset eivät kasva suuriksi, mutta jokainen suuri yritys on joskus ollut pieni.
Vallitsevan opin mukaan uusien yritysten syntyyn riittää alkavan yrityksen rahoituksesta huolehtiminen. Käytännössä starttirahoituksen lisääminen. En henkilökohtaisesti pidä tätä riittävänä.
Yrittäjäksi lähteminen on hyppy epävarmuuteen ja hämärään. Siihen sisältyy näyttämisen halua, intohimoa, pitkää päivää ja koko perheen suostumus. Siinä on samoja ilmaisupakkoja kuin taiteen tekijöillä.
Valtion pitäisi panna paljon enemmän painoa yrittämisen psykologisille vipusimille. Verovähennys on ihmisluonto tuntien väkevä vipusin oikeaan suuntaan.
Nykyinen hallitus on erittäin yrittäjävastainen. Se on leikannut työttömän suojaosan ja lakkauttanut aikuiskoulutustuen. Se ei ole korjannut edellisen hallituksen tekemää huonoa yrittäjien eläkemaksuratkaisua.
Moni Juha Sipilän hallituksen aikainen talousidea on palannut keskustan sisäiseen keskusteluun. Siitä vaan. Kaikki se, mikä kokoomukselta jää Orpon-Purran jäljiltä tekemättä, lisää vaalivoiton mahdollisuutta. Siksi kokoomusta ei tarvita seuraavaan hallitukseen. Radikaalilla yrittäjäprofiililla ja kasvupolitiikalla SDP:nkin kanssa pärjää.
Vielä mainitsisin, että yrittäjien asian ajaminen ei ole oikeistolaisuutta vaan nimenomaan keskustalaisuutta. Oman työn tekemisen ymmärrystä. Se ei myöskään ole palkansaajavastaisuutta. Keskustan pitää nähdä yhteiskunnan kokonaisuus. Se, mitä kukin työelämässä tarvitsee.