Jari Leppä:

Metsäkeskustelu on vääristynyt

Blogi

Metsäasioissa on välillä hyvä muistaa lähteä liikkeelle perusasioista. Metsää kasvaa Suomessa enemmän kuin hakataan ja jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta.

Me olemme Euroopan metsäisin maa. Puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa.

Ilmastopolitiikassa metsien käyttöä koskeva keskustelu on vääristynyt.

Maaseudun elinkeinot maa- ja metsätalous ovat ne ainoat talouden toimialat, joissa sidotaan hiiltä. Olennaista on fossiilisisten luonnonvarojen kulutuksesta luopuminen.

Metsillä on itse asiassa kaksoisrooli: hiilensidonnan lisäksi ne tuottavat uusiutuvia raaka-aineita, joilla voidaan korvata fossiilisten luonnonvarojen käyttöä.

Puuta jalostava teollisuus, päinvastoin kuin vielä vuosikymmen sitten uskottiin, ei ole auringonlaskun vaan tulevaisuuden ala. Metsäbiotalouden uudet tuotteet, kuten hiilikuidut ja tekstiilit syrjäyttävät saastuttavia raaka-aineita ja nostavat myös biotalouden jalostusarvoa.

Hyvä esimerkki uudistuvasta biotaloudesta ovat viimeaikaiset investointiuutiset.

Fintoil rakentaa Haminaan liikennepolttoaineita valmistavan mäntyöljytislaamon. Spinnova investoi tekstiilikuituja valmistavaan pilottilaitokseen Jyväskylässä.

Ja Metsä Group rakentaa Kemiin biotuotehtaan, joka on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi.

Mittavan 1,6 miljardin euron investointipäätöksen tekeminen on kannustava uutinen koko Suomelle.  Uusi tehdas työllistää suorassa arvoketjussaan noin 2 500 henkilöä. Kemissä ja sen lähialueilla se tarkoittaa noin 1 500 uutta työpaikkaa enemmän.

Raaka-ainetta Suomessa riittää.

Raaka-ainetta Suomessa riittää.

Metsämme ovat hyvässä kasvussa, kiitos metsiään hoitavien metsänomistajien.

Lisää puhtia metsien kasvuun tuo hallituksen esitys lisätä Kemeran määrärahoja 4 miljoonalla eurolla. Lisärahoituksella vahvistetaan erityisesti kotimaisen pienpuun saatavuutta.

Tavoitteena on saada lämmityskattiloihin kotimaista haketta tuontihakkeen sijaan.

Kotimaisen metsäbiotalouden edellytyksiä turvataan myös aktiivisella EU-vaikuttamisella.

Helmikuussa EU:n neuvostossa oli pöydällä tapa, jolla Suomen metsänielut lasketaan LULUCF-asetuksessa. Suomi vastusti komission esitystä, sillä se poikkesi aiemmin sovitusta. Kyse on siitä, että suuri metsänielumme ei käänny päästölähteeksi vastoin tosiasioita. Tämä ei vastaa luonnontiedettä eikä maalaisjärkeä.

Onneksi muut jäsenmaat asettuivat yksimielisesti tueksemme. Tämä on tulosta pitkäjänteisestä vaikuttamistyöstä.

Jos me emme metsäisenä maana ole liikkeellä metsäkysymyksissä, ei sitä kukaan muu tee puolestamme.

Hallituksen tuoreessa EU-selonteossa korostetaan Suomen aktiivista EU-vaikuttamista metsäasioissa ja todetaan yksiselitteisesti, että metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä.

Suomi jatkaa johdonmukaisesti metsälinjalla, jota olemme harjoittaneet koko EU-jäsenyyden ajan.

Jari Leppä Jari Leppä on maa- ja metsätalousministeri sekä keskustan kuudennen kauden kansanedustaja. Siviiliammatiltaan Leppä on maanviljelijä ja yrittäjä Antinmäen tilalla Pertunmaalla. Tila on ollut hänen sukunsa hallinnassa vuodesta 1539 lähtien.