Kansainvälisesti vaikuttava keskusta 120 vuotta
Suomen Keskusta kokoontuu tulevana viikonloppuna Pohjoismaiden suurimpaan sisämaakaupunkiin Tampereelle 120-vuotisjuhlakokoukseen. Keskustan rooli on ollut keskeinen maamme tasavaltaisen hallitusmuodon, itsenäisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana.
Keskustan kestävät juuret antavat siivet vaikuttaa Suomen ja suomalaisten tulevaisuuteen seuraavatkin 120 vuotta.
Maailmanjärjestys on merkittävän muutoksen vaiheessa. Euroopan turvallisuusjärjestys on murroksessa, suurvaltakilpailu kiristyy ja talouden sekä teknologian muutokset vaikuttavat suomalaisten arkeen ja tulevaisuuteen.
Elämme ajanjaksoa, jossa Suomi tarvitsee politiikkaa, joka ei käperry sisäänpäin ja eristäydy vaan kykenee vaikuttamaan kansainvälisesti suomalaisia arvoja ja etuja puolustaen. Siinä keskustalla on tärkeä rooli, jonka perustana on aatteemme historia ja merkkihenkilöiden tekemä arvokas työ menneiden vuosikymmenten aikana.
Keskustan avaintoimijat ovat kautta historian olleet rakentavia kansainvälisiä vaikuttajia. Vaikuttamisen taustalla on ollut ymmärrys siitä, että pieni maa menestyy vain olemalla aktiivinen, yhteistyökykyinen ja ennakoiva.
Suomen turvallisuus, kilpailukyky ja huoltovarmuus ratkaistaan yhä useammin kansainvälisissä pöydissä.
Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavaan tasavallan presidentin asemaan ovat Maalaisliitto-Keskustan riveistä kohonneet Lauri Kristian Relander, Kyösti Kallio ja Urho Kekkonen.
Lauri Kristian Relander rakensi aktiivisesti suhteita lähinaapureihin nuoren kansakunnan toisena tasavallan presidenttinä. Relander teki ulkomaanmatkat Viroon, Ruotsiin, Latviaan, Tanskaan ja Norjaan. Naapurimaissa arvostettiin Suomen salonkikelpoista presidenttiä.
Kyösti Kallio johti maan talvisodan yli ja rakensi kansallista sovintopolitiikkaa. Urho Kekkonen oli Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan rakentaja, jonka vaikuttamisen huippukohta oli ETYK vuonna 1975.
Suomi liittyi Euroopan unioniin pääministeri Esko Ahon kaudella ja Natoon puolustusministeri Antti Kaikkosen kaudella.
Historia velvoittaa jatkamaan rakentavaa kansainvälistä vaikuttamista.
On tärkeää, että keskustan johtopaikoilla on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tuntevia, pohjoismaista yhteistyötä ymmärtäviä ja kansainvälisiä yhteyksiä omaavia päättäjiä.
Kansainvälisissä tehtävissä kouliintuminen ja kokemus keskustalaisen kansanliikkeen johtotehtävistä antaa valmiuksia toimia maamme valtiollisissa tehtävissä.
Suomi tarvitsee uudistuvaa, uudistavaa ja vahvistuvaa keskustaa. Nähdään Tampereella 120-vuotisjuhlakokouksessa!