Laajentumiskomissaari: EU ei ole koskaan ollut yhtä vetovoimainen kuin nyt
EU:n laajentumiskomissaarin Marta Kosin mukaan Euroopan unioni ei ole koskaan ollut yhtä houkutteleva kumppani kuin nyt.
Kos viittaa muun muassa EU:n ja Kanadan suhteiden voimakkaaseen lähentymiseen ja unionin viime aikoina solmimiin lukuisiin vapaakauppasopimuksiin. Lisäksi EU:n lähialueilla suurin osa maista haluaa EU:n jäseneksi tai muuten pitää yllä tiiviitä suhteita unioniin.
– Tässä ei ole kysymys pelkästään jäsenmaiden määrästä. Vahvuutemme ei riipu vain jäsenmaiden lukumäärästä, pinta-alasta tai väkiluvusta. Eurooppaa vahvistaa myös, että meillä on – enemmän kuin koskaan aiemmin – vapaakauppasopimuksia 80 maan kanssa, mukaan lukien Mercosur-maat ja Intia, Kos sanoo STT:n haastattelussa.
Kosin mukaan eurooppalaisille arvoille on kysyntää kansainvälisen politiikan myllerryksessä.
– Olen tästä hyvin iloinen, sillä mielestäni maailma on tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa eräänlaisessa risteyskohdassa sen suhteen, mihin suuntaan olemme menossa, slovenialaiskomissaari jatkaa.
Kos vieraili perjantaina Helsingissä ja osallistui eurooppaministeri Joakim Strandin (r.) isännöimään seminaariin EU:n laajentumisesta. Kos tapasi vierailullaan myös ulkoministeri Elina Valtosen (kok.).
Kos pitää Islannin äskettäisen kansanäänestyksen tulosta erittäin valitettavana, mutta ei näe, että islantilaisten valinta laajemmin puhuisi EU:n vetovoimaisuutta vastaan.
Islantilaisten enemmistö torjui elokuun lopussa järjestetyssä kansanäänestyksessä maan EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamisen. Neuvottelujen jatkamisen vastustajat keräsivät äänistä 52,8 prosenttia ja kannattajat 47,2 prosenttia.
Neuvottelujen jatkamisen vastustajat olivat huolissaan ennen muuta Islannille tärkeän kalastuselinkeinon tulevaisuudesta EU:ssa, joka sääntelee jäsenmaidensa kalastusta.
Kos korostaa, että Islannin äänestystulos ei tarkoita EU:n ja Islannin välisen suhteen hiipumista.
– Haluan nähdä Islannin istumassa kanssamme pöydän ääressä, kun keskustelemme Euroopan ja Euroopan unionin tulevaisuudesta, Kos sanoo.
Hän muistuttaa Islannin olevan sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä ja vahva eurooppalaisten arvojen puolustaja.
– Ehkä jonain päivänä siellä enemmistö asettuu eurooppalaisen polun kannalle.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen herätti aiemmin viikolla laajaa huomiota esittämällä vuotuisessa linjapuheessaan EU-parlamentissa, että Kanadasta tulisi EU:n ensimmäinen liitännäisjäsen.
Puhetta oli Strasbourgissa kuuntelemassa europarlamentaarikkojen ohella myös Kanadan pääministeri Mark Carney.
Avaus herätti kummeksuntaa, sillä kukaan ei tuntunut tietävän, mitä liitännäisjäsenyys pitäisi sisällään. Von der Leyen ei myöskään puheessaan tarkemmin avannut asiaa.
Saksalainen europarlamentaarikko ja EU-lainsäädännön asiantuntija Rene Repasi arvioi Politico-julkaisulle, että uuden jäsenyyskategorian luominen edellyttäisi perussopimusmuutoksia, jollaisten toteuttaminen EU:ssa olisi suuritöistä.
Kos tyynnyttelee von der Leyenin avauksesta ja mahdollisista perussopimusmuutoksista syntynyttä keskustelua.
– Tämä tarkoittaa, että Kanada lähestyy Euroopan unionia niin paljon kuin ei-eurooppalainen valtio voi lähestyä. On monia tapoja syventää jo ennestään erinomaisia suhteitamme. Sillä ei ole merkitystä, mitä nimitystä siitä käytämme, liitännäisjäsenyyttä vai liittoutumaa, kuten pääministeri Carney eilen käytti, Kos sanoo.
Von der Leyenin avaus Kanadan liitännäisjäsenyydestä herätti myös kysymyksiä, miten tämä vertautuisi esimerkiksi Euroopan talousalueeseen kuuluvien ja näin EU:ta hyvin lähellä olevien Norjan ja Islannin asemaan.
Samalla se herätti kysymyksiä, voisiko myös EU:sta eronnut Britannia tulla EU:n liitännäisjäseneksi.
Kosin mukaan Kanadan rinnastaminen Norjaan, Islantiin tai Britanniaan vie keskustelun liitännäisjäsenyydestä väärille raiteille.
– Kanadan kohdalla puhumme ei-eurooppalaisesta maasta. Me haluamme tuoda Kanadan niin lähelle EU:ta kuin ei-eurooppalainen maa voi tulla, Kos sanoi.
Kosin mukaan lisävalaistusta EU:n ja Kanadan suhteen kehittämiseen saadaan lokakuun lopussa, kun Montrealissa järjestetään EU:n ja Kanadan välinen huippukokous.
Kosin nimi nousi otsikoihin syyskuun alussa, kun hän lykkäsi suunniteltua vierailuaan jäsenehdokasmaa Serbiaan sen jälkeen, kun sotarikoksista tuomitun Ratko Mladicin ruumis sai Belgradissa sankarin vastaanoton.
Arkku otettiin vastaan sotilaallisin kunnianosoituksin ja sitä oli vastaanottamassa muun muassa Serbian oikeusministeri.
Mladic kuoli Hollannin Haagissa elokuun lopulla. Hän suoritti Haagissa elinkautista vankeusrangaistusta kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin hän oli syyllistynyt 1990-luvulla Bosnian sodan aikana.
Serbian hallitus sai osakseen lisää kritiikkiä EU-johtajilta sen jälkeen, kun muun muassa Serbian puolustus- ja oikeusministerit osallistuivat Bosnian teurastajana tunnetun Mladicin hautajaisiin.
Kosin mukaan Serbian hallituksen toiminta Mladicin hautajaisten yhteydessä jätti EU:n ja Serbian suhteisiin syviä haavoja.
Serbia haki EU:n jäsenyyttä vuonna 2009 ja sai ehdokasmaan aseman vuonna 2012.
– Meidän täytyy istua alas jäsenmaiden kesken ja keskustella, miten me etenemme tästä eteenpäin Serbian kanssa, Kos sanoo.
Serbian hallituksen toiminta ei tullut Kosille yllätyksenä, sillä maan johto on monin tavoin ottanut etäisyyttä EU:n arvoihin.
– Itsekin Länsi-Balkanilta tulevana pidän ensiarvoisen tärkeänä, että Serbia saataisiin integroiduksi EU:hun. Itse teen kaiken voitavani pitääkseni Serbian eurooppalaisella polulla. Mutta se vaatii tietysti myös sitoutumista ja toimia Serbian puolelta, slovenialaiskomissaari sanoo.
EU:n ehdokasmaista pisimmälle jäsenyysprosessissa on edennyt Montenegro, jonka tavoitteena on tulla EU:n 28. jäseneksi vuonna 2028.
Montenegro olisi tällöin ensimmäinen uusi EU-jäsen 15 vuoteen, sillä unioni ei ole laajentunut sitten vuoden 2013, jolloin Kroatia liittyi EU:hun.
Kosin mukaan Montenegron asettama tavoite on realistinen ja sen toteutuminen on jopa todennäköistä.