Porojen laidunnus vähentää pölyttäjien määrää tunturialueilla, kertoo tuore tutkimus

Porojen laidunnus tunturialueilla vähentää kukissa vierailevien hyönteisten määrää, Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa. Laidunnuksen vaikutukset ulottuvat siten myös pölyttäjien monimuotoisuuteen.

Kun porot syövät kasvillisuutta, alueelle jää vähemmän kukkia tarjolle.

Poronhoidon ekologisia vaikutuksia on Suomessa perinteisesti arvioitu ennen kaikkea jäkälikköjen tilan, kasvillisuuden kulumisen ja hiilenkierron kautta. Uusi poronhoitolaki kuitenkin edellyttää porolaidunten entistä tarkempaa kestävän käytön suunnittelua.

Elokuussa Global Change Biology -tiedelehdessä julkaistut tulokset paljastavat, että porojen laidunnus vaikuttaa Käsivarren tunturiniityillä hyönteisyhteisöihin ja kasveihin merkittävästi.

Tutkimuksessa verrattiin porojen laiduntamia alueita aidattuihin, laidunnukselta suojattuihin koepaloihin. Aidatuilla alueilla hyönteisten ja kukkavierailijoiden määrä kasvoi selvästi, minkä lisäksi hyönteisheimojen kirjo laajeni.

Vaikutukset olivat voimakkaampia karuilla tunturiniityillä ja tundralla kuin ravinteikkaammilla koivuvyöhykkeen niityillä. Tutkijoiden mukaan laidunnuksen vaikutukset eivät rajoitu kasvillisuuden rakenteeseen, vaan ne heijastuvat koko herkkään tunturiekosysteemiin.

– Monet arktiset kasvit ovat riippuvaisia hyönteisten suorittamasta pölytyksestä, yli-intendentti Risto Virtanen Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä sanoo tiedotteessa.

Tutkijat ehdottavat, että haittoja voitaisiin lieventää ottamalla käyttöön nykyistä joustavampia toimintatapoja, kuten laidunnuksen alueellista ja ajallista säätelyä.

Esimerkiksi kiertävä tai tavallista myöhemmäksi ajoitettu laidunnus voisi varmistaa, että tunturiluonto tarjoaa riittävästi kukkia ja ravintoa hyönteisille silloin, kun ne sitä eniten tarvitsevat.

– Ajoitus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja millaisia kukkia tunturiluonto tarjoaa hyönteisille, Virtanen kiteyttää.