Keskusta esittää jättiuudistusta hallintoon: Kunnat, maakunnat ja valtio jäljelle, kaikki muu pois
Oppositiopuolue keskusta esittää jättimäistä uudistusta julkishallintoon.
Keskustan esittämässä ”lähimallissa” Suomessa olisi tulevaisuudessa vain kolme hallintorakennetta, kunnat, maakunnat ja valtio, joiden päättäjät valitaan vaaleilla. Muu hallinto eri tasoilta karsittaisiin pois.
Nykyiset ministeriöt lakkautettaisiin ja niiden toiminnat järjestettäisiin pääministerin alaisuuteen Ruotsin tapaan niin, että tehtäväjako olisi joustava ja muuttuisi tarpeen mukaan.
Pääosasta nykyisiä hyvinvointialueita keskusta tekisi vahvoja maakuntia siirtämällä niille esimerkiksi maakuntien liittojen ja elinvoimakeskusten tehtävät ja lopettamalla nykyiset organisaatiot. Kyse ei ole varsinaisesti hyvinvointialueiden lakkauttamisesta vaan toimenkuvaltaan laajemman mallin rakentamisesta niiden pohjalle.
Keskusta tavoittelee mallillaan tasapainoisempaa aluekehitystä, kansanvallan lisäämistä ja hallinnon yksinkertaistamista. Näin säästettäisiin veronmaksajien rahoja.
Mallin julkistivat keskustan puoluetoimistolla puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja sitä valmistelleet kansanedustajat Petri Honkonen ja Mika Riipi.
Keskusta siirtäisi uudistuksella tuntuvasti valtaa Helsingin ministeriöistä ja keskusvirastoista kunnille ja maakunnille. Keskustan lähimallissa kunnilla olisi mahdollisuus itse päättää, tekevätkö ne yhteistyötä vai liittyvätkö yhteen. Pakkoliitoksia keskusta ei hyväksy.
Puheenjohtaja Kaikkonen muistutti mallin julkistamistilaisuudessa, että maakunnissa toimii valtava määrä Suomen talouden kannalta ratkaisevia yrityksiä.
– Siellä syntyy vientiä, energiaa, ruokaa, teknologiaa ja teollisuutta. Siellä on osaamista ja mahdollisuuksia, joita me emme voi jättää käyttämättä. Tarvitsemme uuden aluepolitiikan, jonka lähtökohtana on mahdollistaminen. Investointeja sinne, missä kasvu on mahdollista, liikenneyhteyksiä sinne, missä niitä tarvitaan. Koulutusta sinne, missä syntyy työtä. Energiaa sinne, missä syntyy teollisuutta.
Kaikkosen mukaan muut puolueet tuntuvat olevan jatkamassa keskittämisen politiikkaa.
– Keskustan vaihtoehto on rakentaa parempia elämisen edellytyksiä koko maahan. Haluamme lisätä ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia palveluihinsa ja tuoda päätöksenteon lähelle, Kaikkonen perusteli.
Petri Honkosen mukaan uudistuksella on saatavissa vähintään puolen miljardin euron säästöt, kun hyödynnetään tekoälyä julkisessa hallinnossa mahdollisimman paljon. Mika Riipi muistutti, että Suomessa on tällä hetkellä yli sata valtion virastoa, ja karsinnan varaa on.
Keskusta olisi valmis antamaan jopa asetuksenantovaltuudet maakunnille, mikä edellyttäisi perustuslain muutosta. Siten voitaisiin kuitenkin viedä päätöksentekoa alueille nykyistä vahvemmin
– Esimerkiksi koulujen kesälomista päättäminen voisi hyvin olla sellainen, joka tietyissä rajoissa päätetään paikallisella tasolla, Honkonen näki.
Maakuntaveroa keskusta ei ole uudistukseen ajamassa. Riipin mukaan käyttöön voitaisiin ottaa kuitenkin eräänlainen välillinen veromalli, eli maakunnan alueella tuotettavasta arvonlisäverosta tietty osuus menisi maakunnan budjettiin.
Nykyisten ministeriöiden lakkauttamisella keskusta haluaa päästä eroon nykytilanteesta, jossa ministeriöt vahtivat mustasukkaisesti reviirejään ja kapuloivat toistensa hankkeita. Kaikkonen nosti esimerkiksi tuoreen keskustelun suojelupoliisin asemasta.
Kaikkosen mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan pitäisi saada selkeät kirjaukset tämän suuntaisen uudistuksen käynnistämisestä.
– Tämä voisi suurelta osin olla toteutettu seuraavan vaalikauden aikana. Varmaan realiteetti on se, että aivan kokonaan sitä ei yhdessä vaalikaudessa vielä tehdä, semminkin jos siellä on perustuslakimuutoksia vaativia kohtia, niin kuin meidän ehdotuksessa on, niin silloin se varmasti osin siirtyy vielä seuraavallekin vaalikaudelle, keskustajohtaja laskeskeli.