Itä-Suomen nousu vaatii poliittista tahtoa
Vasta vuosien päästä voidaan arvioida, onnistuivatko tämän päivän päättäjät kääntämään Itä-Suomen suunnan parempaan tai edes jarruttamaan kurjuuden kierrettä. Suunnitelmissa on nähty laajaa tahtoa, mutta teot ovat toistaiseksi tyhjiä.
Komissio julkaisi helmikuussa suunnitelman Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan vastaisten raja-alueiden tukemiseksi.
Hyökkäyssodan negatiiviset vaikutukset tunnistettiin komissiossa oikein: rajakaupan ja matkailun pysähtyminen, teollisuuden logistiikan ongelmat ja GPS-häirintä ovat kurittaneet itäisiä alueita poikkeuksellisen kovaa.
Rahoitusratkaisuksi komissio esitti niin sanottua EastInvest-järjestelyä, jonka kautta raja-alueille voisi saada liikkeelle jopa 28 miljardia euroa lainarahaa.
Kyse ei ole uudesta tuesta, vaan jäsenmaiden mahdollisuudesta käyttää olemassa olevien aluekehitysvaroja takauksina rahoituslaitoksille, kuten Euroopan investointipankille tai kansallisille kehityspankeille. Komissio ei siis luonut erillistä itärajainstrumenttia, kuten Brexitin yhteydessä tehtiin sitä ympäröiville alueille.
Siksi itäisten alueiden katseet kohdistuvat seuraavaan EU-rahoituskauteen, jotta itärajan erityisasema näkyisi tulevissa rahoituspäätöksissä. Komissio on väläyttänyt mahdollisuutta, että 410 miljardin euron kilpailukykyrahastosta voisi löytyä ratkaisuja myös itärajalle. Varmuutta tästä ei kuitenkaan ole.
Tilanne vaatii nyt poliittista rohkeutta ja tekoja, ennen kuin nurkan takana odottavat eduskuntavaalit halvauttavat hallituksen kyvyn toimia osaltaan lopullisesti.
Huomio kääntyy väistämättä kotirintamalle, jossa tosin hallituksen toimet ovat olleet nihkeitä.
Syksyllä hallitus siirsi 300 miljoonaa euroa EU:n aluekehitys- ja rakennevaroista sotilaallisen liikkuvuuden ja puolustusteollisuuden hankkeisiin. Turvallisuuteen, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja huoltovarmuuteen tulee panostaa, mutta itäistä Suomea samalla heikentämällä ei kokonaisturvallisuutta kuitenkaan paranneta.
Hallituksen sisällä on nähtävästi epäselvää, eteneekö itäisen Suomen erityisedustajan Harri Bromanin laatima esitys erityistalousaluekokeilusta vai ei. Valtiovarainministeri Purra antaa ymmärtää, ettei asia budjettisyistä etene. Samalla kokoomuksen edustajat korostavat Itä-Suomen merkitystä, mutta mikään ei etene kun päätöksiä ei tehdä.
Alueen kuusi maakuntaa seisovat yhtenäisesti erityistalousalue-ehdotuksen takana.
Malli ei ole poikkeuksellinen, vaan käytössä monissa Euroopan maissa. Bromanin mukaan se voisi tarjota investoijille määräaikaisia verohelpotuksia, kevennettyä sääntelyä ja nopeampaa luvitusta eli niitä konkreettisia kannusteita, joilla investoinnit saataisiin ohjautumaan Suomeen eikä sen ulkopuolelle.
Tilanne vaatii nyt poliittista rohkeutta ja tekoja, ennen kuin nurkan takana odottavat eduskuntavaalit halvauttavat hallituksen kyvyn toimia osaltaan lopullisesti.
Jos onnistumme luomaan alueelle edellytykset kasvulle ja positiiviselle kierteelle, vahvistamme samalla koko Suomen taloutta ja turvallisuutta.
Samalla, kun meidän on jatkettava vaikuttamista EU:ssa tulevaan rahoituskehykseen, on kotimaassa päätökset itäisen Suomen vahvistamiseksi tehtävä nyt. Niihin ollaan maakunnissa jo valmiina.