Kaikkonen haluaa nostaa tekoälyn Suomen uuden kasvun moottoriksi – "Kyse on siitä, olemmeko kuskin vai matkustajan paikalla"

Keskustan puoluevaltuusto

Tekoälystä voi tulla keskeinen työkalu Suomen talouden vahvistamisessa, katsoo keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

– Kyse ei ole siitä, tuleeko tekoälyn tuoma murros lähitulevaisuudessa. Se tulee joka tapauksessa, halusimme tai emme. Kyse on siitä, olemmeko kuskin vai matkustajan paikalla. Keskusta haluaa, että otamme tässä kuskin paikan, hän linjasi puheessaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

Kaikkonen ennakoi, että tekoäly antaa toivoa Suomen seuraavan kasvun ja uusien työpaikkojen luomisessa.

– Alkaa näyttää siltä, että olemme kohta keskellä suurta murrosta. Neljättä teollista vallankumousta.

Kaikkosen mukaan nyt eletään murroskohtaa, joka saattaa vertautua jopa siihen, kun ihminen oppi valjastamaan sähkön käyttöönsä.

– Silloin maailma muuttui peruuttamattomasti.

Keskustajohtajan mukaan nyt ollaan samanlaisen kynnyksen edessä tekoälyn ja vahvistuvan automatisaation myötä.

– Useat suomalaiset hyödyntävät jo nyt tekoälyä työssään ja arjessaan.

Kaikkosen mukaan Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset onnistua. Vahva koulutusjärjestelmä, korkea osaamistaso, ihmisten välinen luottamus ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot tekevät Suomesta maan, jossa tekoälyä voidaan ottaa käyttöön vastuullisesti ja laajasti.

– Entäpä jos tulevaisuudessa emme keskustelisikaan vain siitä, mistä leikataan vaan ennemmin siitä, mihin panostetaan? Entä jos tekoäly onkin se suuri mahdollisuus, joka avaa meille tämän oven? Uskon, että fiksusti toimimalla näin voi olla.

Kaikkonen muistutti, että sosiaalityöntekijällä aikaa menee erilaiseen kirjaamiseen, raportointiin ja lausuntojen kirjoittamiseen.

– Kaikki tämä aika on pois asiakastyöstä. Tämän kaiken voi tehdä tulevaisuudessa tekoäly. Tekoäly kuuntelee luvan kanssa asiakastapaamisia ja tekee kirjaukset sekä avustaa päätöksenteossa. Tähän kaikkeen on voinut kulua jopa kokonainen päivä viikossa.

Kaikkosen mukaan sosiaalityöntekijä voi käyttää vapautunutta työaikaa sosiaalityöntekijä asiakastyöhön ja aitoon kohtaamiseen.

– Siihen, mihin sitä hänen arvokasta ja tärkeää työaikaa oikeasti eniten tarvittaisiin.

Kaikkosen mukaan lähitulevaisuudessa tekoälyä voi hyödyntää useimmissa ammateissa, tavalla tai toisella. Lopulta kyse on hyvin arkisesta asiasta: syntyykö Suomeen uusia työpaikkoja, tuottavuutta ja kasvua vai ei.

– Kyky hyödyntää tekoälyä uudella tavalla ratkaisee tämän. Meidän on uskallettava tavoitella rohkeasti arjen sujuvoittamista, tuottavuuden parantamista ja kasvua tekoälyn avulla. Tekoäly voisi toimia julkisen sektorin tuottavuusrakettina.

Kaikkosen mukaan tekoälyn avulla voisi tehostaa julkista taloutta jopa miljardiluokassa.

– Tuottavuuden kasvu ja työn tehostuminen näkyisivät suoraan julkisissa menoissa. Tarvitaan koko julkisen sektorin läpileikkaavaa tekoälymurroksen määrätietoista johtamista ja lainsäädännön päivittämistä sellaiseksi, että se mahdollistaa laajasti tekoälyn tehokkaan hyödyntämisen julkisella sektorilla.

Kaikkosen mukaan työ ei muutu kuitenkaan napin painamiseksi, vaan ihmistä tarvitaan jatkossakin.

– Mutta tekoäly muuttaa työnkuvia niin, että rutiinit vähenevät ja ihmisten aito kohtaaminen voi lisääntyä.

Keskustajohtaja huomautti, että juuri nyt otsikot kertovat, kuinka tekoäly uhkaa tuhansien ihmisten työpaikkoja.

– Emme voi tyytyä tähän. Suomesta pitää tulla tekoälyosaamisen kärkimaa. Töitä pitää löytyä kaikille. Osaamistaan pitää pystyä päivittämään.

Kaikkosen mukaan julkiselta sektorilta eläköityy arvioiden mukaan lähes 200 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä.

– Ei tekoäly voi kaikkia tehtäviä korvata. Tarvitsemme yhä lääkäreitä, hoitajia, poliiseja, sotilaita, opettajia, varhaiskasvatuksen ammattilaisia, pelastajia ja monia monia muita. Mutta osa tehtävistä varsinkin julkisessa hallinnossa voidaan jättää täyttämättä ja julkista sektoria tehostaa. Varsinkin eläköityminen tuo tähän inhimillisen väylän.

Kaikkonen muistutti, että ihmiset täytyy pitää muutoksessa mukana. Siksi keskusta uudistaisi täydennys- ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia ja resurssoisi sitä uudella tavalla.

– Monet työtehtävät muuttuvat, jotkut lakkaavat ja uusiakin syntyy. Jokaisella tulee olla mahdollisuus päivittää osaamistaan. Tulevaisuuden työelämä vaatii sitä.

Keskustajohtaja painotti, että tekoäly ei ole itseisarvo, vaan siihen liittyy suurien mahdollisuuksien lisäksi myös riskejä ja uhkiakin. Ne pitää pystyä minimoimaan.