Iskunkestävyyttä Euroopan yhtenäisyydelle!
Venäjän viime viikon lopulla julistama osittainen liikekannallepano käänsi Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta jälleen uuteen asentoon.
Liikekannallepanon todelliset vaikutukset sodan kulkuun Ukrainassa nähdään vasta pidemmällä aikavälillä, mutta Suomen ja koko itäisen Euroopan rajalla se tuntuu välittömästi. Arvioiden mukaan Venäjältä on lähtenyt jopa 260 000 ihmistä pakoon sotaan värväämistä, ja paine tuntuu rajanylityspaikoilla.
Suhtautuminen venäjältä tulijoihin vaihtelee. Esimerkiksi Kazakstan on toivottanut heidät tervetulleiksi. Sen sijaan Baltian maat ja Puola ovat määritelleet kaikki venäläiset turistit turvallisuusuhaksi ja estäneet heidän maahanpääsynsä.
Mielipiteet Venäjältä tuleviin vaihtelevat Euroopassa. Monet suuret EU:n turistimaat, kuten Espanja ja Ranska, ovat suhtautuneet Baltian maita laupeammin.
EU:lta kaivattaisiinkin unionin yhtenäistä linjausta raja-, viisumi- ja turvapaikkakysymyksiin, jotta vältettäisiin kiistojen syntyminen Schengen-maiden välillä. EU-linjauksia odotellessa on kuitenkin oltava valmiina toimimaan kansallisesti.
Suomen hallituksen periaatepäätös viisumikäytäntöjen merkittävästä tiukentamisesta on tervetullut. Ei ole oikein, että venäläiset lomailevat Euroopassa samalla, kun heidän maansa käy julmaa hyökkäyssotaa itsenäistä valtiota vastaan.
On hyvä, että Suomi toimii asiassa ryhdikkäästi oikeusvaltion sääntöjä kunnioittaen.
Turismi on eri asia kuin turvapaikanhaku. Liikekannallepano ei automaattisesi oikeuta turvapaikkaan. Silti on varmistettava, että toisinajattelijat pääsevät edelleen poistumaan maasta. Käsittely on tehtävä tapauskohtaisesti.
Turvallisuustilanne on heikentynyt viikon aikana myös Itämeren alueella. Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkissa on havaittu yhteensä jo neljä vuotokohtaa ja kaasuvuotojen alueella rekisteröitiin maanantaina voimakkaita räjähdyksiä.
Venäjä on tiedottanut vuotojen vaikuttavan terroriteolta ja vaatinut kansainvälistä tutkimusta tapahtumien selvittämiseksi, mutta länsi epäilee Venäjän olevan itse tekojen taustalla. Samalla vuodot kiristävät energiakriisitilannetta, sillä kaasun hinta Euroopan markkinoilla lähti selvään nousuun vuotojen johdosta. Eurooppa ei voi maksaa kaasusta mitä tahansa, joten voi olla, että komissio vielä esittää jonkinlaista ratkaisua kaasun hintakatoksi.
Epävakaa tilanne sekä yhdistää että hajottaa EU:n jäsenmaiden rintamaa. Mikäli kaasuputkien sabotaasi todella osoittautuu Venäjän toimeksi, on selvää, että Putin tavoittelee sodan eskaloitumista ainakin jossain muodossa, vähintäänkin pelkoa lietsomalla.
Pelottelun alla horjuminen ei kuitenkaan ole yhdenkään EU-maan intressi. Iskujen alla yhtenäisyys on tärkeämpää kuin koskaan, sillä keskenään kiistelevä Eurooppa on heikko Eurooppa, ja juuri sitä Putin haluaa.