Lastensuojelulain uudistus on tarjoamassa tuen sijaan kontrollia, kritisoi osa sotevaliokunnan jäsenistä

Osa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistä on eri mieltä keinoista, joilla ollaan puuttumassa lasten ja nuorten haasteelliseen käytökseen, käy ilmi keskiviikkona hyväksytystä mietinnöstä.

Mietintö liittyy lastensuojelulain kokonaisuudistuksen ensimmäiseen osaan. Uudistuksessa on tarkoitus muun muassa puuttua niin sanottujen hatkalasten eli esimerkiksi sijaishuoltopaikassa asuvien lasten karkailuun.

Vastalauseen mietintöön jättäneet kansanedustajat katsovat, että tuen sijaan painopisteenä ovat kontrolli ja rajoitukset. Vastalauseen ovat allekirjoittaneet opposition kansanedustajat Aki Lindén (sd.), Krista Kiuru (sd.), Ville Merinen (sd.), Bella Forsgrén (vihr.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

– Sen sijaan ennaltaehkäisevät palvelut lapsille ja perheille, lapsen ja perheen tuen tarpeisiin vastaaminen oikea-aikaisesti, riittävät terveydenhuollon palvelut ynnä muut toimet, jotka vähentäisivät raskaampien palveluiden tarvetta, on jätetty myöhemmin toteutettavaksi, vastalauseessa kirjoitetaan.

Mietinnön mukaan uudistuksen tarkoituksena on antaa viranomaisille ja sijaishuoltopaikoille paremmat keinot löytää lastensuojelulaitoksesta ilman lupaa poistunut lapsi ja palauttaa hänet turvallisesti takaisin.

Sotevaliokunta ehdottaa lastensuojelulakiin uutta säännöstä, joka sallisi lapsen kiinni pitämisen lastensuojelulaitoksessa ja sen piha-alueella, jotta lapsen lähtö saadaan estettyä. Edellytyksenä kiinni pitämiselle olisi, että lapsi asettaa poistumisellaan itsensä tai toisen ihmisen alttiiksi terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvalle vaaralle.

Lisäksi lapsesta voisi pitää kiinni myös silloin, kun häntä siirretään laitosalueen ulkopuolella kulkuvälineeseen.

– Sääntelyssä sallitaan toimivaltuuksien yhteydessä välttämätön voimankäyttö, mutta toimien on aina oltava puolustettavia lapsen ikä ja käyttäytyminen sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen, mietinnössä sanotaan.

Vastalauseen allekirjoittaneet kansanedustajat eivät vastusta hallituksen esityksessä ehdotettua kuntouttavien suljettujen laitosten perustamista, mutta ovat huolissaan niiden riskeistä esimerkiksi lasten mielenterveydelle.

– Kyseessä on vahvasti perusoikeuksiin puuttuva – jopa vankilamaiseksi mainittu – toimintamalli, jonka vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimustietoa, vastalauseessa sanotaan.

Valiokunnan kokoomusedustajat puolestaan puolustavat tiedotteessaan suljettujen laitosten perustamista. Tarkoituksena on heidän mukaansa antaa suljettua kuntouttavaa laitospalvelua lapsille, jotka aiheuttavat vakavaa vaaraa väkivallalla tai rikoksilla.

– Uusi suljettu lastensuojeluyksikkö on tarpeen kaikista vaikeimmin oireileville lapsille, Ville Väyrynen sanoi.

Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet korostavat uudistuksen selkiyttävän kasvatuksellisia rajoja.

– Vihdoin tulee rotia sijaishuoltopaikkoihin, kun oikeus asettaa kasvatuksellisia rajoja kirjataan selvästi lakiin. Rajaamis- ja poisotto-oikeus koskee myös älylaitteiden käyttöä, Kaisa Garedew sanoi tiedotteessa.

Kansanedustajien mukaan lastensuojelulain muutos mahdollistaa myös esimerkiksi tupakkatuotteiden ja alkoholin ottamisen pois nuorelta hänen vastustuksestaan huolimatta.

Eduskunta käsittelee asiaa täysistunnossa valiokunnan mietinnön pohjalta.