Neuvottelumatka muuttuneeseen Eurooppaan
Yli kahden kuukauden etätöiden jälkeen Bryssel ja parlamentti kutsuivat tällä viikolla. Matkasin Pielavedeltä Brysseliin vetämään parlamentin, komission ja jäsenmaista koostuvan neuvoston välisiä neuvotteluja jo reilun seitsemän kuukauden päästä voimaan astuvasta maatalouspolitiikan siirtymäkauden lakipaketista.
Puheenjohtajan roolissa oli matkattava paikan päälle Brysseliin, sillä etäneuvottelujärjestelmät eivät aivan kaikkeen veny.
Koin todella matkanneeni muuttuneeseen Eurooppaan. Lentokentät kummassakin päässä kumisivat tyhjyyttään ja koneessa taisi istua kokonaista seitsemän matkustajaa. Autiota oli myös parlamenttirakennuksissa.
Belgiassa koronatilanne on kaiken kaikkiaan vakavampi kuin Suomessa ja rajoitukset ovat sen mukaiset, vieläkin. Kasvomaskia on käytettävä parlamentissa ja kulkuvälineissä, kohtaamiset ihmisten välillä on rajattu alle kymmeneen henkeen. Muut myymälät kuin ruokakaupat aukenivat vasta tällä viikolla.
Isoja muutoksia on tapahtunut myös EU-politiikan ytimessä.
Ranskan ja Saksan päämiesten Emmanuel Macronin ja Angela Merkelin yhteinen ja yllättävä ulostulo 500 miljardin euron yhteisvelkaan perustuvasta elvytyspaketista on käänteentekevä, sillä Saksa näyttää muuttaneen suuntaansa talousajattelussa.
Edessä on kuitenkin iso vääntö elvytyspaketin ehdoista, jossa yhteisvaluutan olemassaolo ja EU:n yhtenäisyys joutuvat jälleen kerran testiin.
Lopulta elvytyspaketin on saatava kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä, eikä tämä tule tapahtumaan ilman kompromisseja.
Keskiviikko oli EU:ssa varsinainen maa- ja metsätalouden superpäivä, kun komissio julkaisi kaksi alalle keskeistä strategiaa.
Uusi biodiversiteettistrategia näyttäisi huolestuttavalla tavalla laittavan EU-maat yhteen muottiin metsien osalta.
On selvää, että kestävän metsänhoidon Suomi, jossa jo nyt on Euroopan suurimmat suojelualueet, poikkeaa huimasti esimerkiksi Hollannista, missä suurin osa metsistä on hakattu.
Nyt tarvitaan nopeasti EU:n jäsenmaiden erityispiirteet tunnistava metsästrategia, jotta lakiesityksissä ei astuta jäsenmaiden varpaille!
Toinen komission julkaisema paperi, niin sanottu Pellolta pöytään -strategia, asettaa koviakin tavoitteita maatalouden ja ruokaketjun uudistamiseksi.
Monissa toimissa Suomi on kuitenkin jo nyt Euroopan eturintamassa. Mukana ovat muun muassa antibioottien ja kasvinsuojeluaineiden käytön puolittaminen ja luomun osuuden kasvattaminen.
Uudistukset on valmisteltava huolella, sillä ne eivät saa kurjistaa viljelijöiden olosuhteita ja tuloja entisestään. Tavoitteena on päinvastoin oltava viljelemisen kannattavuuden kasvattaminen koko ruokaketjun toiminta huomioiden.
EU:n toimintakyky riippuu paljon siitä, miten koronavirus saadaan taltutettua. Euroopan parlamentti aloittaa näillä näkymin normaalin työnsä syyskuussa, mutta paljon on edelleen epätietoisuuden peitossa.
Huojentavaa on se, että parlamentti on löytänyt nopeasti kätevät etätyökäytännöt ja pysyy toimintakykyisenä, mikäli toinen tautiaalto iskee.
Tämä suuri ja jäykäksi tunnettu instituutio on tällä kertaa yllättänyt ketteryydellään ja poikkeusoloihin sopeutumisellaan, mistä kiireellisen CAP-siirtymäkauden asetuksen hyväksyntä ja äänestys ajallaan oli konkreettinen osoitus.