Hallituksen löysä linja EU:n yhteisvelkaan huolestuttaa

EU:n yhteisvelasta on puhuttu vuosikausia. Se konkretisoitui koronan aikana kertaluonteisesti vaikeiden neuvotteluiden kautta, jolloin yhteisvelalla tuettiin koronan runtelemia talouksia ja vauhditettiin EU:n talouden toipumista.

Tämä oli Keskustalle vaikea päätös. Nyt aihe on noussut uudelleen pintaan ja Suomen hallitus raottaa ovea uudelle EU:n yhteisvelalle.

Suomi on kuulunut Euroopan unionissa talouskuria vaatineiden maiden joukkoon yhdessä Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa. Maat ovat aivan oikein edellyttäneet jäsenvaltioilta vastuullista taloudenhoitoa ja talousuudistusten tekemisestä.

Yhteisvelka tarkoittaisi sitä, että vastuuta vieritettäisiin unionille ja talouksiaan huonosti hoitaneet maat välttyisivät kipeiltä, mutta välttämättömiltä rakenteellisilta uudistuksilta. Selvää on, että Suomen omakin taloudenhoito ja velkaantuneisuus on monien muiden EU-maiden tapaan saavuttanut kyseenalaiset mittasuhteet. 

Vuosi sitten perussuomalaisten Riikka Purra ilmoitti hallitusneuvotteluissa, että uutta EU:n yhteisvelkaa ei oteta ja perussuomalaiset kritisoivat kovaan ääneen koronapaketin yhteisvelan osuutta. Myöskään pääministeri Petteri Orpo ei sulje pois vaihtoehtoa yhteisvelasta Ukrainan tukemisessa.

Hallituksen väljänoloinen suhtautuminen jäsenmaiden talousvastuuseen raottaa vaarallisella tavalla unionin talouspoliittista kehitystä kohti vallan keskittämistä Brysseliin. Mikäli uutta yhteistä velkaa otettaisiin, kasvaisi komission valta suhteessa jäsenmaihin ja olisimme jälleen muutaman piirun verran lähempänä liittovaltiota.

Ukrainan tuki on ehdoton, mutta se ei voi tapahtua yhteisvelan kautta. Sotaa käyvää Ukrainaa on tuettava vielä pitkään, mutta sitä tulee tehdä mieluummin suoralla taloudellisella tuella sekä esimerkiksi ammusten, koulutuksen ja humanitaarisen avun muodossa. Velkaantuneille jäsenmaille tuen vierittäminen unionin kautta on houkuttelevaa, koska EU saa lainaa halvemmilla ehdoilla kuin yksittäiset maat saisivat.

Suomelle ja muille tiukemman talouskurin maille EU:n saama korko on puolestaan kalliimpaa.

Hallituksen olisi nyt syytä lähettää Eurooppaan vahvempi yhteisvelkaa vastustava viesti. Nykyinen varsinkin perussuomalaisilta yllättävä takinkääntölinja uhkaa viedä EU:ta kohti syvempää integraatiota, mitä talouden kirstunvartijapuolue on tähän mennessä äänekkäästi vastustanut.