Puolueiden on uudistettava radikaalisti maaseutupolitiikkaansa
1970-luvun termit ja tavoitteet ”koko maan asuttuna pitämisestä” eivät istu nykypäivän maaseutuun, joka moninaistuu ja erilaistuu.
Ihmiset rakentavat maaseudulla elämäänsä globaalissa toimintaympäristössä, hyödyntäen samoja mahdollisuuksia kuin missä tahansa muuallakin. Globalisaation rinnalla monipaikkaisuus vahvistuu teknologian avulla. Globaali kansalaisuus on läsnä myös maaseudulla.
Kasvun myötä on mahdollista kääntää ”pärjäämis”-keskustelu siihen, millaisia kilpailukyvyn elementtejä eri alueet tuottavat Suomen kansantaloudelle.
Samalla maaseudun mahdollisuudet tulee kytkeä osaksi globaaleita ilmiöitä. Näitä ovat muun muassa kaupungistuminen, digitaalisuus, monipaikkaisuus, luontosuhde, ilmastonmuutos ja elämyksellisyys.
Ilman globaaleihin ilmiöihin kytkemistä maaseudun kehittäminen jää ohueksi eikä tavoita nuoria sukupolvia.
Suomen kilpailukyky edellyttää maaseudun voimavarojen hyödyntämistä. Kyse ei ole keinotekoisesta toiminnasta vaan siitä, että tuottava toiminta syntyy toimeliaiden ihmisten kautta niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Ymmärrys maapallon kantokyvystä ja sen rajallisuudesta kasvaa.
Konflikti- ja kuivuusalueilla ihmisten olot ovat yhä vaikeammat ja kansainvälinen turvapaikkajärjestelmä natisee.
Kaupungistuminen tuo uusia haasteita maailmalla, kun Aasiaan ja Afrikkaan syntyy megakaupunkeja. Kaupungistuminen onkin tällä hetkellä juuri Aasian ja Afrikan ilmiö. Näistä kaupungeista voi pahimmillaan tulla jättimäisiä miljoonien ihmisien slummeja.
Lapsella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet onnistua elämässään syntyi hän mihin tahansa päin Suomea.
Sotien jälkeinen yhteinen tavoite oli rakentaa Suomesta hyvinvointiyhteiskunta ja nostaa kansa köyhyydestä koulutuksen avulla. Maaseudun isojen perheiden lapset saivat peruskoulutuksen kotiseudullaan ja muuttivat sitten rakentamaan kaupunkeja ja niiden vaurautta.
Suomen esimerkki osoittaa maailmanlaajuisesti poikkeuksellisenkin ilmiön: Meillä asuinpaikka ja sosiaalinen asema ei ole ratkaissut yksilön menestymisen mahdollisuuksia. Näin tulee olla myös jatkossa.
Maailman pikkukaupungeilla ja maaseutualueilla on mahdollisuus älykkääseen vaurastumiseen.
Maaseudun lapset ja nuoret ovat monissa maissa heikommassa asemassa. Yksi syy kiihtyvään kaupungistumiseen esimerkiksi Afrikassa, on ihmisten halu nousta köyhyydestä. Kaupungistuminen aiheuttaa samalla kuitenkin ikäviä sivuilmiöitä.
Olisiko Suomen mallista löydettävissä ratkaisuja myös globaaleihin kysymyksiin? Kyllä, jos elämä maaseudulla luo mahdollisuuksia. Maailman pikkukaupungeilla ja maaseutualueilla on mahdollisuus älykkääseen vaurastumiseen.
Meillä yksilön elintason nousu ei tarvitse sinällään kaupunkikehitystä. Suomessa on ollut ja voi olla tulevaisuudessakin maailman älykkäin maaseutu, josta viedään maaseutuosaamista maailmalle.
Ruotsiin saatiin viimeinkin nimettyä hallitus. Stefan Löfven lupasi avauspuheessaan maaseudulle nopeampia laajakaistoja ja parempia junayhteyksiä. Uusia valtion toimintoja ei tämän hallituksen aikana sijoiteta Tukholmaan, on kirjoitettu Ruotsin hallitusohjelmaan. Hallitus alkaa toteuttaa parlamentaarisesti hyväksyttyä maaseutupakettiaan.
Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä on työstänyt hyvän toimenpidepaketin, joka esitellään 27. helmikuuta.
Tulevalla hallituksella on mahdollisuus ottaa tämä parlamentaarinen työ oman maaseutupolitiikkansa pohjaksi. Vahvojen kaupunkien rinnalla Suomella on mahdollisuus maaseutuistua.