Eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit
Äänestämällä sunnuntain eduskuntavaaleissa annamme äänemme sille, millaista EU-politiikkaa Suomi tekee.
Seuraava hallitus nimittäin päättää Suomen Eurooppa-politiikan suuntaviivat.
EU:n jäsenvaltioiden välisissä neuvotteluissa päätetään EU:n suurista kehityslinjoista, joten Suomen linja niissä on merkityksellinen.
On väärin ajatella, että toukokuussa tulevissa EU-vaaleissa äänestettäisiin Suomen EU-politiikasta. Se muodostetaan täysin koto-Suomessa.
Samoin on virhe jättää Eurooppa-keskustelua EU-vaalikamppailuun: EU:n tulevaisuudesta, integraatiosta ja rahoituksesta pitäisi käydä keskustelua juuri nyt.
Heti molempien vaalien jälkeen heinäkuussa alkaa Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.
Silloin Suomen EU-vaikuttamisen painopiste tulee olemaan unionin uusissa prioriteeteissa, unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä päättämisessä sekä tulevan komission ohjelmassa.
Ei ole aivan vähäpätöinen seikka, kuka tätä vaikuttamistyötä Suomesta johtaa.
Siihen tarvitaan jämäkkää ja kokenutta pääministeriä sekä hallitusta, jolla on selkeä Eurooppa-politiikka.
Menneen kauden hallituksen EU-politiikka on ollut käytännönläheistä ja keskittynyt olennaiseen.
Juha Sipilä on ollut mainettaan parempi pääministeri Suomen Eurooppa- ja ulkopolitiikan toteuttajana EU:n huippukokouksissa: hän on ollut ratkaisukeskeinen neuvottelija.
Keskustassa on myös mietitty, millaisen unionin me haluamme tulevaisuudessa. Sen pitäisi mielestämme olla turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen.
Haluamme vaikuttaa sellaisen unionin kehittymiseen, joka kohtelee jäsenmaita reilusti niiden omat tarpeet huomioon ottaen, ja jolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja edelläkävijä niin ilmastonmuutoksen hillinnässä, köyhyyden vastaisessa taistelussa kuin innovaatioissa ja vapaakaupassa.
Tänä vuonna äänestäjällä on harvinaisen hyvä mahdollisuus vaikuttaa Suomen EU-politiikkaan kaksissa vaaleissa.