Hornetien seuraajaehdokas Jas Gripen E ei vielä lennä

Ilmavoimat

Hieman enemmän kokoa ja painoa, paljon enemmän suorituskykyä.

Tähän tiivistyi viesti, kun Ruotsin hävittäjätuotannon uusi ylpeys, ja miljardisatsaus, näki keskiviikkona päivänvalon.

Sadat toimittajat ja kutsuvieraat todistivat ensimmäisen Jas Gripen E -koneen paljastamista Linköpingissä.

– Gripen on suunniteltu ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen ympäristöön. On sanottava, että Ruotsin kokoisella maalle teknologinen saavutus on ainutlaatuinen, puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi.

Silti jotain vielä puuttui, sillä Saabin valmistama uutuus tekee ensilentonsa vasta myöhemmin, ehkä tänä vuonna.

Keskiviikkona Linköpingin taivaalla jylisi ja kieppui vanhemman mallin Gripen C.

Saabin varatoimitusjohtaja Lennart Sindahlin mukaan koelennot tulevat kyllä ajallaan, mutta ne eivät ole nykyään niin olennaisia tuotekehityksessä.

Kaikki on jo testattu tietokoneilla, koelennoilla varmistetaan tulokset.

– Mutta ymmärrän toki, että sitten vasta uskotaan kun nähdään. Tietysti asiakkaan täytyy myös päästä koelentämään koneita omassa maassaan ja omassa ympäristössään, Sindahl vastasi STT:n kysymykseen.

Tässä vaiheessa olemme juhlavierailta. Tällaisissa tilaisuuksissa selviää harvemmin mitään sellaista uutta, mitä ei olisi aiemmin tiedetty.

Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri

Suurin uudesta E-mallista tehty tilaus on Ruotsin omilta ilmavoimilta, joka hankkii käyttöönsä 60 uutta Gripeniä.

Rajojen ulkopuolelta vain Brasilia on tilannut koneita, kaikkiaan 36 kappaletta. Hornetiensa seuraajaa pohtivat suomalaiset lienevät siten olleet Linköpingissä kiinnostavia vierailta.

Ilmavoimien komentaja, kenraali Kim Jäämeri oli myös seuraamassa julkistusseremonioita, mutta odotti enemmän seuraavan päivän keskusteluja valmistajan kanssa.

– Tässä vaiheessa olemme juhlavierailta. Tällaisissa tilaisuuksissa selviää harvemmin mitään sellaista uutta, mitä ei olisi aiemmin tiedetty, Jäämeri kertoi.

Hänen mukaansa suomalaiset käyvät lähiviikkoina keskustelemassa aiemmin tänä vuonna lähetettyjen tietopyyntöjen tiimoilta myös Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa.

– Suomessa sitten aikanaan selvitetään perin juurin vertailukelpoiset tiedot. Sen takia tässä menee vuosia, Jäämeri selvitti.

Sarjatuotettujen Gripen E -koneiden toimitusten on määrä alkaa vuonna 2019.

Hornetien viidestä seuraajaehdokkaasta ruotsalaiskoneen E-versio on kaikkein uusin, vaikka Gripen on ollut Ruotsin ilmavoimien kalustoa jo parikymmentä vuotta.

Muista kandidaateista vain amerikkalainen F-35 ei ole vielä palveluskäytössä.

Saab mainostaa joka käänteessä Gripenin olevan selvästi kilpailijoitaan edullisempi käyttää.

Uusi Gripen E on hieman edeltäjäänsä C/D-mallia kookkaampi.

Valmistajan mukaan se voi lentää pidempään, koska polttoainetta mahtuu kyytiin lähes 40 prosenttia aiempaa enemmän.

Koneessa on myös enemmän paikkoja aseistukselle, jotka voivat olla niin ilma- ja merimaaliohjuksia kuin pommejakin.

Suorituskykyä lisäävät muun muassa uusi elektronisen sodankäynnin järjestelmä sekä tehokkaampi tutka, joka mahdollistaa viholliskohteiden paremman havaitsemisen ja seurannan. Myös koneen moottori on aiempaa tehokkaampi.

Elektroniikan merkityksestä nykyhävittäjissä kertoo se, että Saabin mukaan uudessa E-hävittäjässä on yhteensä 40 tietokonetta ja 33 kilometriä erilaisia piuhoja.

Liitetty faktalaatikko kello 18.59.

Horneteille viisi seuraajaehdokasta

  • Suomi lähetti tietopyynnöt hävittäjistä Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Ruotsin puolustushallinnoille huhtikuussa.
  • Vastauksia tietopyyntöihin on toivottu tämän vuoden loppuun mennessä.
  • Varsinaisten tarjouspyyntöjen jälkeen päätös hankinnasta on määrä tehdä vuonna 2021.
  • Hankinta on määrä rahoittaa puolustusbudjetin ulkopuolelta.
  • Täysimittaisesti käytössä uudet koneet olisivat noin vuonna 2030.
  • Koneet hankitaan noin 30 vuoden käyttöikää silmällä pitäen.
  • Ehdolla olevia konemalleja on viisi: Jas Gripen E (Saab), Eurofighter Typhoon (BAE Systems), Rafale (Dassault), F-35 (Lockheed Martin) ja F/A-18 Super Hornet (Boeing).
  • Valmistajat voivat esittää hävittäjien toimintakykyä tukemaan myös miehittämättömiä ilma-aluksia.

Lähde:  Puolustusministeriö http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx