Geotalous – muoti-ilmiö vai jotakin pysyvää?
Venäjän hyökkäyssodan jälkeen geo-etuliite on esiintynyt yhä tiheämmin eri yhteyksissä, myös taloudesta puhuttaessa. Geotaloudessa ei kuitenkaan ole kyse mistään uudesta taloudellisesta ilmiöstä, vaan jo pitkään käytössä olleista toimista ja niiden vaikutuksista.
Lisääntynyt puhe geotaloudesta kertoo lähinnä siitä, että taloudellisten keinojen käyttö geopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on aikaisempaa laajempaa, samalla kun keinoja käytetään aikaisempaa avoimemmin ja tavoitteita peittelemättä.
Geotaloudellisten toimenpiteiden valikoima on laaja.
Niitä ovat muun muassa eri toimijoihin ja toimintoihin kohdistuvat pakotteet, kansainvälisessä kaupassa perittävät tullit, eri maiden tai lainkäyttöalueiden asettamat vienti- ja tuontirajoitukset sekä erilaiset teollisuus- ja innovaatiopoliittiset toimet, joilla vahvistetaan ja suojataan omaa kilpailukykyä.
Venäjän hyökkäyssota lisäsi merkittävästi pakotteiden käyttöä, mutta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen myös muiden geotaloudellisten toimien käyttö on kasvanut, vaikka taustalla olevat syyt ja eri toimien tavoitteet ovat moninaiset.
Onko geotaloudellisten toimien yhä laajemmassa käytössä kyse väliaikaisesta ilmiöstä vai pysyvämmästä muutoksesta?
Yhdysvalloissa, maailman suurimmassa taloudessa, talouden tarkasteleminen geopoliittisten vaikutusten kautta vaikuttaa olevan hetkellisen painotuksen sijaan yhä strategisempi lähestymistapa.
Geotaloudellisilla toimilla pyritään lisäämään taloudellista turvallisuutta sekä hahmottamaan eri toimien taloudellisia ulottuvuuksia ja riippuvuuksia. Kyse ei ole pelkästään pakotteiden ja muiden kontrollitoimien merkityksestä.
Yhdysvalloissa on viime vuosina hyödynnetty erilaisia teollisuuspoliittisia työkaluja muun muassa julkisten tukien ja verohyvitysten muodossa. Julkisia tukia on kohdennettu erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin, esimerkiksi tietoyhteyksien luomiseen harvaan asutuille alueille.
Verohyvitysten tavoitteena on ollut edistää puhtaan energian tuotantoa, puhtaita teollisia ratkaisuja, sähköautojen hankintaa sekä vähentää kasvihuonekaasuja myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön ja energiatehokkuuden lisäämisen kautta.
Osa toimista on uusia ja osa toimista laajentaa jo aikaisemmin voimassa olleiden hyvitysten määrää.
Mitä maailmantalouden geopolitisoituminen tarkoittaa Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle?
Ainakin sitä, että nykyinen, vapaan markkinatalouden ideaalista joissain määrin erkaantunut todellisuus täytyy ottaa huomioon, kun tehdään omia ratkaisuja, tapahtuipa päätöksenteko sitten koko yhteiskunnan tai yksittäisen yrityksen tasolla.
Kilpailu kovenee ja sen uudet pelisäännöt täytyy opetella. Tärkeää on myös miettiä yhä tarkemmin omia tavoitteita silloin, kun olemme mukana uusista säännöistä päättämässä. Tavoitteet on asetettava selkeästi, omia vahvuuksia painottaen. Niin kaikki muutkin tekevät.