Kansanedustaja vaatii selvitystä cashewpähkinän kuorien polttamisesta

Helsinkiä lämmitetään jatkossa muun muassa Norsunluurannikolta tuoduilla cashewpähkinöiden kuorilla. Pähkinänkuoret täyttävät energiatuotannosta vastaavan Helenin mukaan EU:n biomassalle asettamat kestävyyskriteerit. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat tiistaina.

Kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) äimistelee kuorien rahtausta.

– Arvatenkaan kestävyyskriteereissä ei huomioida viikkokausien laivarahtausmatkaa Afrikan länsirannikolta Suomeen tai esimerkiksi mahdollisia ympäristöriskejä pähkinöiden mukana tulevista ötököistä.

Energiayhtiö Helenin hallituksessa istuu useita helsinkiläisillä kansanedustajia, joilta odotetaan nyt omalta osaltaan vastuunkantoa ja asian avaamista, Siponen vetoaa tiedotteessaan.

– Helenin ja Helsingin kaupungin on annettava selvitys asiaan. Miksi energiantuotantoon ei kelpaa kotimainen metsäpohjainen bioenergia? Onko syynä hinta, saatavuus vai kenties joku muu syy? Ulospäin tämä näyttää siltä, että energia ostetaan sieltä mistä halvimmalla saadaan, vaikka sitten Norsunluurannikolta saakka.

Asian ovat nostaneet esille Siposen lisäksi muiden muassa keskustaedustajat Jouni Ovaska ja Tuomas Kettunen.

– Meillähän olisi harventamatonta metsää ja hoitokohteita vaikka kuinka paljon, Ovaska vetoaa kotimaisten raaka-aineiden puolesta videolla Facebookissa.

– Samaan aikaan koko metsäteollisuus ja koneurakoitsijat kamppailevat kustannusten kanssa, kun polttoaineiden hinnat hipovat pilviä, hän kirjoittaa julkaisussaan.

Ovaska toteaa lukeneensa pähkinänkuorista, että ne tuottavat lämpöä lähes kaksi kertaa tehokkaammin kuin metsätalouden sivutuote puuhake. Sen pohjalta hän kysyy, ovatko päästöt täten pienemmät vai onko Helenillä vain rahankiilto silmissä.

Kettunen kirjoittaa omassa Facebookissaan olevansa sitä mieltä, että Suomessa pitäisi käyttää ennemmin kotimaista polttoainetta kuin ”roudata” Suomeen Norsunluurannikolta pähkinänkuoria tai Italiasta jätteitä poltettavaksi.

– Kun puhutaan kestävästä kehityksestä, pitää katsoa koko ketjua. Jos pähkinänkuoria tuodaan Norsunluurannikolta asti, olisi syytä tietää myös rahtilaivojen päästöt. Samalla on kysyttävä, onko oikein, että kehittyvien maiden resursseja käytetään Euroopassa polttoaineena, kun polttoainetta olisi omastakin takaa saatavilla.