Ukraina toivoo länneltä yhä raskaampaa aseapua, kun sodan painopiste siirtyy itään
Tällä hetkellä nopein tapa Ukrainan puolustautumisen tukemiseen on aseiden toimittaminen, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). EU-maiden ulkoministerit keskustelivat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kokouksessaan maanantaina.
EU on lisäämässä edelleen Ukrainalle annettavaa aseapua. Haaviston mukaan nyt tavoitteena on, että EU:n rauhanrahaston avulla Ukrainalle voitaisiin toimittaa aseita ja puolustustarvikkeita 1,5 miljardin euron edestä, kun aiemmin summaksi oli kaavailtu yhtä miljardia.
Venäjä on koonnut joukkojaan Itä-Ukrainaan, ja odotettavissa on, että taistelut vielä kiihtyvät alueella. Ukraina on toivonut länsimailta lisää aseapua.
Haavisto kertoo, että Ukrainan hallinnon toivelistalla on yhä raskaampaa ja kaukovaikutteisempaa aseistusta.
– Tietysti siinä tulee jo rajallisemmaksi sellaiset maat, jotka pystyvät tällaista aseistusta toimittamaan, Haavisto sanoo.
– Selvästi varustaudutaan Itä-Ukrainaan keskittyvään konfliktiin. Sinne myöskin Venäjä on siirtänyt joukkojaan tuolta Kiovan ympäriltä.
EU on langettanut Venäjää vastaan viisi laajaa pakotekierrosta, mutta uusien pakotteiden valmistelu on samalla käynnissä. Haavisto uskoo, että Euroopan unioni etenee yhä pidemmälle Venäjän-vastaisissa pakotteissa. Suomi on ollut pakotteiden laajentamisen kannalla.
Viime viikolla EU-maat hyväksyivät pakotepaketin, jossa kiellettiin kivihiilen tuonti Venäjältä. Nyt keskustelussa on öljyn tuontikielto. Öljy ja maakaasu lohkaisevat huomattavasti merkittävämmän osan Venäjän ja EU:n välisestä energiakaupasta verrattuna kivihiileen.
Haaviston mukaan EU:ssa on 5–7 jäsenmaalta, joiden osalta vaikeuskerroin kasvaa, jos energiapakotteita laajennetaan öljyyn tai viimeistään kaasuun. Näiden maiden mukaan saamiseksi EU:ssa on keskusteltu mahdollisesta siirtymäajasta, joka tuontikieltoihin voidaan sisällyttää.
– Oma veikkaukseni on, että kyllä öljykin tähän (pakotteiden) joukkoon vielä saadaan, mutta vähän siinä menee aikaa, Haavisto sanoi.
Pakotteiden langettamiseen tarvitaan EU-maiden yksimielisyyttä.
Haavisto huomauttaa, että energiapakotteita laajennettaessa on ajateltava myös EU-maiden huoltovarmuutta ja yhteiskuntarauhan säilymistä.
Kansalaisten mielipiteet voisivat kääntyä nopeasti oman maan hallitusta vastaan, jos energiasta syntyisi pulaa pakotteiden myötä.
– Jos syntyisi tilanne, jossa jossain Euroopan maassa hallitus kaatuisi energiaprotestien takia, niin se ei auttaisi Eurooppaa. Se päinvastoin auttaisi Venäjää ja (presidentti Vladimir) Putinia, koska se loisi jännitteitä ja välirikkoja Euroopan unionin sisälle, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan on tärkeää, että EU-maiden välillä säilyisi yhtenäisyys pakotekeskustelussa.
– Meidän täytyy pelata yhteen ja ymmärtää jäsenmaiden tarpeita.
Haavisto uskoo, että pakotteilla on toivottu vaikutus Venäjään, vaikka ne saattavat purra hieman hitaammin, koska Venäjällä on jo aiemman energiakaupan ansiosta taloudellista kestokykyä.
EU on kohdistanut pakotteitaan kivihiilen lisäksi esimerkiksi liikenteeseen, venäläispankkeihin, erilaisiin tuonti- ja vientituotteisiin sekä lukuisiin vaikutusvaltaisiin henkilöihin.