Lintilä: Venäläistä puuhaketta on korvattava turpeella
Suomen on käytettävä lähivuosina turvetta energiantuotantoon Venäjän vastapakotteiden vuoksi, vahvisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla.
Lintilä vastasi perussuomalaisten Jussi Halla-ahon aiheesta esittämään kysymykseen, että Venäjän vastapakotteisiin on varauduttu. Ilmastosyistä turpeen energiakäyttöä on Suomessa korvattu suurelta osin Venäjältä tuotavalla puuhakkeella.
– On selvää, että huoltovarmuuden kannalta me tulemme tarvitsemaan turvetta seuraavina vuosina, Lintilä sanoi.
Elinkeinoministeri selvitti, että Huoltovarmuuskeskus ottaa omaan taseeseensa turvetta, jolla kompensoidaan vastapakotteiden takia saamatta jäänyt puuhake.
– Me emme pysty esimerkiksi puuaineksia niin nopeasti saamaan liikkeelle, jolloin turve tulee olemaan se nopein, jolla pystymme tähän tilanteeseen reagoimaan, Lintilä sanoi.
Lintilän mukaan tämänhetkiset nostomäärät eivät varmasti siihen riitä.
– Mutta toisaalta ei tulla menemään siihenkään tasoon, jota ne korkeimmillaan ovat olleet.
Lintilän mukaan viime aikojen järisyttävät tapahtumat tulevat nopeuttamaan vihreää siirtymää.
– Syy vaihtui — viikossa. Kaksi viikkoa sitten me tehtiin vihreää siirtymää ympäristöasioihin viitaten. Ilmastonmuutos on äärettömän tärkeä, varmasti ykköshaaste maailmassa. Nyt me tullaan tekemään sitä turvallisuuden vuoksi.
Lintilän mukaan Eurooppa repii nyt läpi maanosan itseään irti riippuvuudesta Venäjän energiaan, mikä tulee ajamaan investointeihin.
– Tulette näkemään ennennäkemättömän voimakkaan investointiaallon EU-alueilla — fossiilisesta pois, uusiutuvaan energiaan, vihreään siirtymään ja varmaan myös ydinvoimaankin.
Edustajia huoletti energiantuotannon lisäksi myös maatalouden huoltovarmuus.
Perussuomalaisten Ritva Elomaa huomautti, että Ukraina on maapallon tärkein vilja-aitta, mutta nyt sato jää hyökkäyksen vuoksi vähäiseksi.
– Vaikutukset tulevat olemaan dramaattiset Ukrainan kansalle ja koko maailmalle, edustaja varoitti. Hän kysyi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.), mitä suunnitelmia hallituksella on suomalaisen maanviljelyn akuutin kriisin ratkaisemiseksi.
Leppä myönsi, että moni sellainen maa, joka on laskenut Ukrainan varaan omaa ruokahuoltoaan, joutuu nyt vaikeaan tilanteeseen ja etsimään ratkaisuja muualta. Markkinat ovat jo järkkyneet ja viljapörssit reagoineet heti.
Lepän mukaan kaikki tehdään sen eteen, että pellot saadaan kotimaassa kylvettyä.
– Me valmistelemme toimia, joilla me kannustamme viljelijöitä siihen, että satokasveja laitetaan, viljaa laitetaan, sato korjataan, rehua tuotetaan — sekä eläimille että ihmisille ruokaa ja ruoan raaka-aineita.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kantoi huolta ukrainalaisten kausityöntekijöiden saannista maatiloille ja marja- ja vihannestiloille. Lepän mukaan samasta ongelmasta kärsitään myös muualla Euroopassa.
– Se on ehkä vähän isompikin joissakin muissa maissa, ja tässä tehdään sekä eurooppalaista yhteistyötä että meillä omia toimia, Leppä selvitti.
Lepän mukaan tilanteeseen vastataan muun muassa byrokratiaa helpottamalla.
– Olen itse käyttänyt sellaista termiä kuin ”humanitäärinen työlupa”, eli että meillä yhdistetään nämä asiat. Ennen kaikkea tarjotaan turvaa ukrainalaisille, jotka tänne tulevat, mutta myös mahdollisuus siihen, että he voivat tehdä töitä.
Lepän mukaan ylihallintorajojen tehdään nyt vahvaa yhteistyötä, jotta tämä on myös mahdollista.
– Ja tämän lisäksi me teemme kotimaassa toimia, jotta myös kotimaasta löydetään toimijoita ja työntekijöitä tiloille.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että politiikan työlistalla on tässä tilanteessa pääsääntöisesti vain välttämättömyyksiä.
– Huoltovarmuuden takaaminen, ei vain tähän hetkeen vaan tulevaan, on nyt hallituksen tärkein tehtävä oman turvallisuutemme ja Ukrainan tukemisen ohella.
Saarikon mukaan tätä työtä on tehty pitkin matkaa ja Huoltovarmuuskeskus on toimittanut hallitukselle arvion siitä, mitkä Suomen suorat riippuvuudet Venäjästä energian, tiettyjen kemikaalien että liikenneinfrastruktuurin osalta ovat.
– Ja minusta on tärkeää kertoa suomalaisille, että me olemme varautuneet hyvin ja me emme ehkä ole niin riippuvaisia Venäjästä, mitä monet mielikuvat menneiden vuosikymmenten osalta, myöskin vaikkapa kaupan osalta, kertovat. Tätä työtä on tehty, sitä tehdään koko ajan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, että myös kyber- ja hybriditoiminnan osalta huoltovarmuuteen paneudutaan nyt aivan erilaisella otteella kuin tähän asti.
– Meidän pitää katsoa, että koko suomalainen kriittinen infrastruktuuri on mahdollisimman hyvin suojattu. Se ei koske vain julkista vaan myös yksityistä puolta, eli kokonaisuudessaan nyt tätä tilannetta tullaan arvioimaan ja varmistamaan se, että olisimme parhaalla kyvyllämme varautuneita kaikenlaisia tilanteita varten.
Marinin mukaan energian osalta pitkän aikavälin tavoitteet eivät ole muuttuneet. Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin varmistettava se, että Suomessa kodit lämpiävät ja ruokaa saa kohtuullisin hinnoin myös lähikuukausina ja lähivuosina.
– Ja sen vuoksi meidän pitää esimerkiksi täyttää huoltovarmuusvarastot niillä kotimaisilla materiaaleilla, mitä meillä on.