Elinkeinoelämästä tulee eniten ulkopuolisia jäseniä yliopistojen hallituksiin – viidennes jäsenistä kuuluu Suomen suurituloisimpaan promilleen
Elinkeinoelämällä on suurin edustus Suomen yliopistojen hallitusten ulkopuolisista jäsenistä. Kymmenen viime vuoden aikana hallitusten ulkopuolisista jäsenistä kaksi viidesosaa on tullut elinkeinoelämästä. Esimerkiksi kulttuurin ja taiteen kentältä hallituksiin on tullut vain joka kahdeskymmenes ulkopuolinen jäsen.
Asia ilmenee Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa käytiin läpi 193 ulkopuolisen hallitusjäsenen taustat vuosilta 2010–2020.
Tutkimuksen mukaan julkista ja poliittista valtaa edustaa noin viidennes ulkopuolisista jäsenistä. Reilu neljännes taas tulee tiedeyhteisöstä ja erityisesti sen professorikunnasta. Järjestökentältä tulee hieman harvempi kuin joka kahdeskymmenes jäsen.
Kaikista ulkopuolisista jäsenistä neljäsosa on istunut Suomen 500 suurimman yrityksen hallituksessa tällä vuosituhannella.
Ulkopuolisten jäsenten taustoja yliopistojen hallituksissa kartoitettiin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Vuonna 2010 uusittu yliopistolaki edellyttää, että hallituksissa on oltava vähintään 40 prosenttia yliopistoyhteisöjen ulkopuolisia jäseniä.
Tutkimuksen mukaan ulkopuolisten jäsenten vahvistunut asema yliopistojen hallituksissa on siirtänyt valtaa etenkin elinkeinoelämälle ja erilaisten eliittien käsiin. Tämä uhkaa tutkimuksen toteuttaneen akatemiatutkija Hanna Kuuselan mukaan tieteen riippumattomuutta.
– Suomessa on perinteisesti ajateltu, että yliopistojen on hyvä pitää tiettyä etäisyyttä politiikkaan ja liike-elämään. Tieteen vapautta on vaalittu sillä, että eri intressiryhmät on pidetty etäällä yliopistojen päätöksenteosta, Kuusela toteaa.
– Hallitusjäsenistä tehty analyysi osoittaa, että tämä periaate on murtumassa. Yliopistot ovat toivottaneet tervetulleiksi suuryritysten johtajat ja johtavat poliitikot.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että ulkopuolisista hallitusjäsenistä 22 prosenttia kuuluu Suomen suurituloisimpaan promilleen. Suurituloisimman promillen edustus yliopistojen hallituksissa on kaksisataakertainen sen tuloluokan kokoon nähden.